Asianajajaliiton tiedotteita ja lausuntoja
Lausunto kiinnitysluottopankkitoimintalakia koskevasta HE:stä
Dnro 7/2010Lausuntopyyntönne VM009:00/2010, 5.2.2010
LUONNOS HALLITUKSEN ESITYKSEKSI EDUSKUNNALLE LAIKSI KIINNITYSLUOTTOPANKKITOIMINNASTA (kiinnitysluottopankkitoimintalaki) JA ERÄIKSI SIIHEN LIITTYVIKSI LAEIKSI
1. Yleisiä näkökohtia
Asianajajaliitto suhtautuu myönteisesti kiinnitysluottopankkilainsäädännön uudistamiseen.
Esityksen tavoitteena on kansainvälistä kehitystä seuraten antaa suomalaisille talletuspankeille ja luottoyhteisöille ulkomaisten kilpailijoiden kanssa tasavertaiset mahdollisuudet hankkia edullista rahoitusta laskemalla liikkeeseen vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja. Tavoitteena on tämän lisäksi antaa mainituille toimijoille mahdollisuus välillisesti hyödyntää vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen käyttöä siten, että kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemien vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuudeksi merkitään kiinnitysluottopankin talletuspankille ja luottoyhteisölle myöntämiä väliluottoja vakuuksineen. Tavoitteena on myös vähentää asunto- ja kiinteistöluoton ottajien lainanhoitokustannuksia pankkien välisen kilpailun lisääntyessä vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen enenevän käytön myötä sekä avata mahdollisuus tarjota erityisesti kunnille kilpailukykyistä luottoa, kun nykyisen lain mukainen joukkovelkakirjalainatyyppien erottelu poistettaisiin vakuuspoolin osalta.
Asianajajaliitto yhtyy esityksen mainittuihin tavoitteisiin alla esitettävine huomioineen ja pitää tärkeänä, että tavoitteiden toteutumista seurataan esitetysti.
Asianajajaliiton mielestä on tärkeää, että uuden kiinnitysluottopankkitoimintalain sääntely on kaikilta osin selkeää, läpinäkyvää ja ennustettavaa, ja että lain yksittäiset säännökset ovat huolellisesti perusteltuja. Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että esityksen yksityiskohtaiset perustelut eivät monilta osin ole riittävän informatiivisia.
2. Vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskun mahdollistaminen talletuspankeille ja luottoyhteisöille
Esityksessä ehdotetaan, että vakuudellisten joukkovelkakirjojen liikkeeseenlasku sallittaisiin kiinnitysluottopankkien lisäksi myös talletuspankeille ja luottoyhteisöille. Lakimuutosta perustellaan erityisesti sillä, että vakuudellisia joukkovelkakirjamarkkinoita koskevan sääntelyn kansainvälisen kehityksen johdosta on tärkeää laajentaa myös suomalaisten talletuspankkien ja luottoyhteisöjen varainhankintamahdollisuuksia vähäriskisempiin vakuudellisiin joukkovelkakirja-lainoihin ja siten parantaa suomalaisten toimijoiden kansainvälistä kilpailuasemaa.
Vakuudellisen joukkovelkakirjan haltijan asema liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyystilanteessa olisi turvattu lain säännöksin joukkovelkakirjalainarekisterin avulla eristetyllä, joukkovelkakirjalainan vakuudet käsittävällä vakuuspoolilla, johon joukkovelkakirjan haltijalla on etuoikeus liikkeeseenlaskijan muihin velkojiin nähden. Tähän liittyy myös esitetty säännös kuittauskiellosta lain 24 §:ssä, jonka mukaan liikkeeseenlaskijan velkoja ei saa kuitata saatavaansa vakuudellisen joukkovelkakirjalainan vakuudeksi joukkovelkakirjalainarekisteriin merkittyä luottoa vastaan siltä osin kuin tämä on vakuudellisten joukkovelkakirjojen haltijoiden 25 §:n mukaisen maksuetuoikeuden piirissä. Kuittauskielto osaltaan tehostaisi vakuuspoolin eristämistä.
Talletuspankkien tallettajien saatavat olisi turvattu lakisääteisellä talletussuojalla. Siltä osin, kuin talletuksia ei voitaisi maksaa talletussuojan kautta, esitys vaikuttaisi tallettajien asemaan heikentävästi vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen haltijoiden paremman vakuusaseman vuoksi. Myös ehdotettu kuittauskielto näyttäisi heikentävän talletuspankkien tallettajien asemaa, sillä vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena olevien luottojen velallisilla lienee usein vastasaatavia talletuspankeilta talletusten muodossa. Toisaalta esitykseen sisältyy esimerkiksi ehdotus säännökseksi vakuuksien luovuttamisesta yleiseen konkurssipesään (27 §), jonka mukaan pesänhoitajan on luovutettava kiinteistövakuudellisen luoton tuottamista maksusuorituksista yleiseen konkurssipesään osuus, joka ylittää 25 §:ssä tarkoitetun maksuetuoikeuden, ja joka siten turvaisi liikkeeseenlaskijan etuoikeudettomien velkojien, kuten tallettajien, oikeutta saada suoritusta saatavilleen.
Ehdotuksesta ei käy selkeästi ilmi, mikä olisi ehdotettujen säännösten kokonaisvaikutus talletuspankkien asiakkaiden asemaan, eikä esimerkiksi se, miten suuri riski talletuspankkien asiakkailla olisi menettää asuntolainansa ja niiden vakuudet, jotka on kirjattu vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuuksiksi.
Vaikka ehdotus on osin perusteltu ja kannatettavissa, Asianajajaliitto esittää huolensa siitä, voiko esitetty ehdotus kokonaisvaikutuksiltaan johtaa kohtuuttomaan lopputulokseen talletuspankkien asiakkaiden kannalta ja esittää harkittavaksi, että ehdotusta analysoitaisiin tarkemmin erityisesti talletuspankkien asiakkaiden näkökulmasta, jotta heidän asemansa saadaan riittävässä määrin turvattua.
3. Osallistuminen liikkeeseenlaskuun väliluoton kautta
Kohdassa 2. esitetyn lisäksi talletuspankeille ja luottoyhteisöille ehdotetaan mahdollisuutta osallistua kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemien vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlaskuun kiinnitysluottopankin niille myöntämän väliluoton kautta. Väliluotto ja sen vakuutena olevat väliluoton velallisen myöntämät kiinteistövakuudelliset luotot tai julkisyhteisöluotot olisivat kiinnitysluottopankin liikkeeseen laskemien vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuutena ja ne olisi merkitty kiinnitysluottopankin pitämään joukkovelkakirjalainarekisteriin. Joukkovelkakirjalainan oikea-aikaisten maksujen turvaamiseksi väliluottojen ehdot vastaisivat joukkovelkakirjalainan ehtoja, ja väliluotto olisi maksujen turvaamiseksi maksettava kiinnitysluottopankin vaatimuksesta, jos joukkovelkakirjalainan tai toisen väliluoton osalta esiintyisi maksuhäiriö tai muu eräännyttämisperuste. Selvitystilassa ja konkurssissa vakuudellisen joukkovelkakirjan haltijoiden saatavilla olisi etuoikeus koko kiinnitysluottopankin joukkovelkakirjalainarekisteriin merkittyyn vakuusmassaan nähden riippumatta siitä, onko vakuudet merkitty kiinnitysluottopankin tai väliluoton velallisen taseeseen.
Ehdotuksella pyritään siihen, että erityisesti pienet talletuspankit ja luottoyhteisöt voisivat käyttää varainhankinnassaan hyväksi vakuudellisia joukkovelkakirjalainoja ilman, että niiden tarvitsisi itse toimia liikkeeseenlaskijana.
Periaatteellisesti mainittu ehdotus on kannatettava. Asianajajaliitto kiinnittää kuitenkin huomiota siihen, että vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen läpinäkyvyys saattaa heiketä, kun vakuuspooliin kuuluvat vakuudet eivät enää kokonaisuudessaan olisi liikkeeseenlaskijan taseessa vaan osin myös väliluoton velallisten taseissa. Asianajajaliiton mielestä on tärkeää, että vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vähäriskisyys ja korkea luottoluokituksen taso voidaan taata myös siinä tapauksessa, että kiinnitysluottopankkitoimintalakiin lisätään väliluottoa koskevat säännökset. On myös pystyttävä varmistamaan, ettei väliluottosääntely vaaranna vakuudellisen joukkovelkakirjan haltijan saamisten toteutumista. Asianajajaliiton mielestä esitykseen sisältyvä väliluottoa koskeva sääntely on vaikeaselkoinen eikä siitä käy riittävässä määrin ilmi, miten väliluottojärjestely toimii. Mainittujen tavoitteiden turvaamiseksi ja sääntelyn selkeyden varmistamiseksi Asianajajaliitto ehdottaa väliluottoa koskevien säännösten ja niiden perusteluiden tarkentamista.
4. Muut ehdotukset
Asianajajaliitto suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin sisällyttää samaan vakuuspooliin kiinteistövakuudellisia luottoja ja julkisyhteisöluottoja, mahdollistaa käteisvarojen käyttö vakuuspoolin väliaikaisina täytevakuuksina, sekä ehdotuksiin liikkeeseenlaskijan maksukyvyttömyystilanteessa rinnastaa johdannaissopimusten vastapuolet vakuudellisen joukkovelkakirjan haltijoihin ja laajentaa pesänhoitajan toimivaltuuksia vakuuspoolin likviditeetin varmistamiseksi.
Kiinnitysluottopankkitoimintalain 4 lukuun ehdotettuja, vakuudellisten joukkovelkakirjalainojen vakuusvaroja koskevia vaatimuksia Asianajajaliitto pitää yleisellä tasolla kannatettavina.
5. Vakuudellisen joukkovelkakirjalainan määritelmä
Nykyinen kiinnitysluottopankkilaki käyttää kiinteistövakuudellisen ja julkisyhteisövakuudellisen joukkovelkakirjalainan määritelmissä termiä ”joukkovelkakirjalaina”. Myös ehdotetun kiinnitysluottopankkitoimintalain 2 §:n 7 kohdassa oleva vakuudellisen joukkovelkakirjalainan määritelmä sisältää termin ”joukkovelkakirjalaina”. Ehdotettu sääntely eivätkä sen perustelut, kuten eivät myöskään nykyinen lainsäädäntö tai sen perustelut sisällä tarkempaa mainintaa siitä, minkälaisia lainoja kiinnitysluottopankki, sekä ehdotetun sääntelyn myötä myös talletuspankki ja luottoyhteisö, voivat laskea liikkeeseen ”joukkovelkakirjalainoina”. Ei siten ole selvää, asettaako termi ”joukkovelkakirjalaina” liikkeeseen laskettavalle lainalle mahdollisesti joitakin erityisiä muoto- tai sisältövaatimuksia.
Olisi tarpeen voida nykyistä paremmin ennakoida, minkälaisia lainoja suomalainen liikkeeseenlaskija voi ulkomailla laskea liikkeeseen. Ulkomaisilla sijoittajilla saattaa olla kiinnostusta sijoittaa uudenlaisiin räätälöityihin velkainstrumentteihin, joita kuitenkin olisi voitava pitää kiinnitysluottopankkitoimintalain tarkoittamina vakuudellisina joukkovelkakirjalainoina ja joiden velkakirjanhaltijat olisivat mainitun lain etuoikeussääntelyn piirissä. Koska joukkovelkakirjalainojen ja velkakirjanhaltijoiden erityinen asema voidaan taata lain muin säännöksin, Asianajajaliitto esittää, että ehdotettu määritelmä vakuudellinen joukkovelkakirjalaina korvattaisiin vakuudellisen lainan määritelmällä, tai mikäli vakuudellisen joukkovelkakirjalainan määritelmä halutaan säilyttää, että kiinnitysluottopankkitoimintalaissa määriteltäisiin termi joukkovelkakirjalaina.
Helsingissä 22. helmikuuta 2010
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATIJAT
asianajaja Tarja Wist, Asianajotoimisto Waselius & Wist Oy, Helsinki
asianajaja Helena Sallila, Asianajotoimisto Waselius & Wist Oy, Helsinki
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa
asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä
lausuntoa on valmisteltu arvopaperimarkkina- ja rahoitusoikeuden asiantuntijaryhmässä.