Lausunto oikeusturvaohjelmasta vuosille 2012-2016

Dnro 07/2012

Lausuntopyyntönne: OM11/03/2012, 8.2.2012

LUONNOS OIKEUSTURVAOHJELMAKSI VUOSILLE 2012–2016

 

1.    Yleistä

Suomen Asianajajaliitto (jatkossa ”Asianajajaliitto”) kiittää lausuntopyynnöstä ja toteaa lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa:

Oikeusturvan ylläpitäminen ja kehittäminen vaatii riittäviä henkilö- ja muita resursseja. Tässäkin yhteydessä on todettava, että mikäli oikeusturvan hoitoon varattuja resursseja ei lisätä, on mahdotonta nähdä, miten oikeusturvaa kyettäisiin samaan aikaan merkittävästi lisäämään tai edes säilyttämään se nykyisellä tasolla.

Oikeusturvaohjelman luonnoksenkin perusteella Asianajajaliitto pitää erityisenä vaarana sitä, että esimerkiksi tuomioistuinten resursseista tingittäessä oikeudelliset ongelmat eivät tule missään vaiheessa/oikeusasteessa käsiteltyä riittävän perusteellisesti. Tämä vaara korostuu erityisesti muutoksenhakuun kohdistuvia rajoituksia suunniteltaessa.

Näin ollen, ennen kuin esimerkiksi hovioikeuteen tapahtuvaan muutoksenhakuun suunnitellaan uusia rajoituksia, on varmistettava, että käräjäoikeuksien resurssit mahdollistavat sekä oikeuskysymysten että näytön suhteen niin perusteellisten ja perusteltujen tuomioiden antamisen kuin mahdollista.

Oikeusturvaohjelman luonnoksessa esitetään mahdollisia uusia rajoituksia muutoksenhakuun, vaikkei nykyistenkään muutoksenhakurajoitusten toimivuudesta ole riittävästi tutkittua tietoa. Asianajajaliitto otti aikanaan sinällään myönteisen kannan nyt voimassa olevaan hovioikeuteen tapahtuvan muutoksenhaun rajoittamiseen, mutta korosti samanaikaisesti alioikeusvaiheen riittävän resursoinnin tärkeyttä. Asianajajaliitto katsookin, että riita-asioissa kolmen tuomarin kokoonpanon käyttöä tulisi olennaisesti lisätä. Käytännössä kynnys kolmen tuomarin käsittelyyn on nykyisellään edelleenkin liian korkea.

Asianajajaliitto korostaa myös tuomioistuinten harjoittaman prosessinjohdon kehittämisen merkitystä oikeusturvan toteutumisen kannalta. Tehokkaalla prosessinjohdolla voidaan ja tulee pyrkiä välttämään ja estämään varsinkin intressiltään vähäisempien oikeudenkäyntien turhaa paisumista.  Tehokkaasti johdetuissa oikeudenkäynneissä keskitytään prosessin kannalta oleellisiin kysymyksiin. Tämä edellyttää muun ohessa sitä, että tuomioistuin perehtyy juttuun hyvin jo kirjallisen valmistelun alusta alkaen, jolloin myös osapuolet tulevat tietoisiksi muun muassa siitä, mitä tuomioistuin pitää jutun ratkaisun kannalta oleellisina seikkoina. Prosessinjohdon kehittäminen on toteutettavissa pitkälti koulutuksellisin keinoin ilman olennaisia lisäkustannuksia.

Asianajajaliitto haluaa myös tässä yhteydessä korostaa juttujen ja asioiden keston merkitystä asianosaisten oikeusturvan kannalta. Liian pitkät käsittelyajat ovat edelleen keskeinen oikeusturvaongelma sekä yksityisten kansalaisten että yritysten kannalta. Siksi, kuten jäljempänä toteamme, ainakin joissakin asiaryhmissä (esimerkiksi lapsiasiat) tulisi säätää määräajat, joissa asiat on ratkaistava. Kaikissa asioissa tulee pyrkiä siihen, että asian niin sanottu käsittelyketju on kestoltaan mahdollisimman lyhyt. Niin ikään resurssien oikealla kohdentamisella tulee pyrkiä saamaan asiaan parannusta.

 

2. Oikeusturvaohjelman kommentointia kohdittain (numerointi ohjelmaluonnoksen mukaisesti)

 

Lainsäädäntöasiat

5. Muutoksenhakujärjestelmän kehittäminen

5.1. Oikaisumenettelyn käyttöalan laajentaminen

Oikeusturvaohjelmassa esitetään, että hallintoviranomaisten roolia oikeusturvan antamisessa vahvistetaan laajentamalla oikaisumenettelyn käyttöalaa. Asianajajaliitto pitää sinänsä tärkeänä panostamista oikeusturvan toteutumiseen asian käsittelyn alkuvaiheessa ja siten oikaisumenettelyn käyttöä yhtenä oikeusturvaa parantavana tekijänä. Valitettavan usein oikaisumenettelyssä kyse saattaa kuitenkin olla vain pakollisesta hidasteesta oikeusturvan saamisessa. Oikaisumenettelyn suoraviivaisen laajentamisen sijaan Asianajajaliitto esittää tutkittavaksi sitä, mitä vaikutusta oikaisumenettelyn käyttöönotolla on ollut hallintoon ja erityisesti oikeusturvan saamiseen. Mikäli tutkimus osoittaa, että oikaisumenettelyn käyttöönotolla on saavutettu sille alun perin asetut tavoitteet, on menettelyn laajentaminen perusteltua. Sekä nykyisen että mahdollisesti laajennettavan oikaisumenettelyn yhteydessä on huolehdittava oikaisuvaatimusten viivytyksettömästä käsittelystä.

Asianajajaliitto viittaa tältä osin myös vuonna 2009 antamaansa lausuntoon oikaisuvaatimustoimikunnan mietinnöstä (OM 20/41/2006, OM 005:00/2007).

 

5.2. Alueellisten hallintotuomioistuinten asema

Asianajajaliitto viittaa tältä osin vuoden 2011 alussa antamaansa lausuntoon hallintotuomioistuinten työnjaosta (OM 12/21/2007, OM004:00/2008). Tuolloin lausunnolla olleet työryhmän esitykset ovat johdonmukaisia ja pääosin kannatettavia.

Asianajajaliitto yhtyi työryhmän esityksiin hallinto-oikeuksien vahvistamisesta ensi asteen yleisinä hallintotuomioistuimina. On kuitenkin asiaryhmiä, joiden käsittely olisi syytä keskittää yhteen tai korkeintaan 2–3 hallinto-oikeuteen, jotta riittävä asiantuntemus voidaan turvata. Tämä on Asianajajaliiton mielestä parempi ratkaisu kuin erityistuomioistuinten perustaminen. Myös asioiden vähälukuisuus voi olla perusteena keskittämiselle.

Asianajajaliitto vastusti lausunnossaan ministeriöiden päätöksiin kohdistuvan muutoksenhaun ohjaamista yleisesti hallinto-oikeuksiin korkeimman hallinto-oikeuden sijaan. Muutos aiheuttaisi tarpeettoman viivästyksen. Lisäksi toimivallan jako alueellisten hallinto-oikeuksien kesken voi muodostua yksittäistapauksissa vaikeasti ratkaistavaksi.

 

5.3.–5.4. Valituslupasääntely / valituskielto korkeimpaan hallinto-oikeuteen

Asianajajaliitto kiinnitti lausunnossaan (OM 12/21/2007, OM004:00/2008) myönteistä huomiota siihen, että hallintotuomioistuinten työnjakoa pohtinut työryhmä esitti valituslupajärjestelmän kehittämistä nykyistä yhtenäisemmäksi ja johdonmukaisemmaksi. Asianajajaliiton mielestä valitusluvan edellytysten tulisikin olla yhtenäiset kaikissa asiaryhmissä. Samaten Asianajajaliitto katsoo myös, että säännösten valitusluvan myöntämisestä tulee olla velvoittavaan muotoon kirjoitettuja.

Vaikkakin on olemassa asiaryhmiä, joilla korkeinta hallinto-oikeutta ei Asianajajaliitonkaan käsityksen mukaan tule kuormittaa, valituslupajärjestelmän mahdollisesta laajentamisesta ei saa tulla yleinen lääke resurssipulaan oikeusturvan kustannuksella. Jos valituslupavaatimus säädettäisiin pääsääntöiseksi, jo sitä koskevassa säännöksessä olisi tuolloin edellytettävä, että määrätyt oikeussuojaedellytykset ovat täyttyneet alemmissa oikeusasteissa. Asianajajaliiton käsityksen mukaan ehdottomana edellytyksenä tulisi olla se, että korkein hallinto-oikeus on asiassa toinen valitusaste. Niin ikään tulisi käydä läpi kaikki asiaryhmät sen selvittämiseksi, missä kohdin olisi perusteltua poiketa pääsäännöstä eli valituslupaedellytyksestä.

Valituslupajärjestelmän laajentamista joihinkin asiaryhmiin ei voida jatkossakaan pitää perusteltuna. Tällaisia ovat muun muassa vesi- ja ympäristönsuojeluasiat. Näissä asioissa korkeimman hallinto-oikeuden rooli on keskeinen eivätkä kyseiset asiat myöskään tyypillisesti ole ”rutiininomaisia”. Käytännössä korkein hallinto-oikeus myös muuttaa ympäristöasioissa päätöksiä suhteellisen usein.

Asianajajaliitto toivoo tässä yhteydessä myös hallintotuomioistuinten päätösten julkaisemisen lisäämistä ja hakutoimintojen kehittämistä.  Mahdollisimman laaja julkaisemiskäytäntö poistaisi sitä epäsuhtaa, jota aika ajoin on havaittavissa viranomaisten ja muiden toimijoiden välillä oikeuskäytännön tuntemuksessa.

 

6. Syyteneuvottelut / syytteestä sopiminen

Syytteestä sopimiseen liittyviä kysymyksiä käsitellään parhaillaan oikeusministeriön asettamassa työryhmässä. Asianajajaliitto on jo ennen työryhmän asettamista eri yhteyksissä pitänyt tärkeänä sen selvittämistä, miten oikeusjärjestelmäämme voitaisiin kehittää siten, että mahdollinen Suomen oloihin sopiva järjestelmä osaltaan voisi keventää oikeusprosesseihin kohdistuvia resurssipaineita ilman, että asianosaisten oikeusturva vaarantuu.

 

7. Rikosjutut, joissa suuri määrä asianomistajia

Asianajajaliitto kannattaa sinällään ajatusta, että rikosprosessien sujuvoittamiseksi kehitetään erityisesti niiden rikosjuttujen prosesseja, joissa on lukuisa määrä asianomistajia. Asianajajaliitto ei kuitenkaan pidä näitä toimia tärkeysjärjestyksen kannalta keskeisimpinä ajateltaessa koko rikosprosessin ja oikeusturvan kehittämistarpeita.

 

8. Jatkokäsittelyluvan laajentamismahdollisuudet / 9. Näyttöön kohdistuvan muutoksenhaun rajaaminen ja käräjäoikeuden tallenteiden hyödyntäminen muutoksenhakuprosessissa

Jatkokäsittelyluvasta saatavien kokemuksien pohjalta tehtävien muutosten lähtökohdaksi ei tule automaation kaltaisesti ottaa järjestelmän laajentamista varsinkaan nyt, kun kokemukset nykyjärjestelmästä ovat toistaiseksi suppeat. Saatavien kokemusten pohjalta on ylipäätään kriittisesti analysoitava jatkokäsittelylupajärjestelmän toimivuutta. Vasta saatujen kokemusten pohjalta voidaan arvioida, onko järjestelmällä saavutettu sille ennen sen käyttöönottoa asetetut tavoitteet.

Mikäli jatkokäsittelylupajärjestelmän laajentamiseen jossain vaiheessa päädytään, ehdottomana edellytyksenä tulee olla se, että oikeudenkäynnit voidaan alioikeusvaiheessa toteuttaa mahdollisimman laadukkaasti sekä käsittelyn että päätösten perustelujen suhteen.

Videotallenteiden hyödyntämiseen muutoksenhakuprosessissa Asianajajaliitto ei vielä tässä yhteydessä ota kantaa. Mahdollinen alioikeusvaiheessa tehtyjen tallenteiden hyödyntäminen muutoksenhaussa on arvioitava samassa kokonaisuudessa ja yhteydessä, jossa tulevia muutoksenhakurajoituksia mahdollisesti pohditaan. On todettava, että videotallenteiden käytöstä saatu kansainvälinen palaute on ollut jossain määrin ristiriitaista: Toisaalta tallenteiden katsomista voidaan pitää tehokkaana tapana vastaanottaa todistelu hovioikeudessa ns. autenttisena. Toisaalta tallenteisiin siirtymisessä voidaan, varsinkin asianosaisille erityisen tärkeissä asioissa, nähdä oikeusturvaan liittyviä uhkia, mikäli esimerkiksi vakavissa rikosasioissa todistajia ei voitaisi vapaasti kuulla uudestaan. Videotallenteisiin perehtyminen voi olla jopa uusintakuulustelua kuormittavampaa kaikille prosessin osapuolille.

 

10. Todistelua koskevan lainsäädännön uudistaminen

Asianajajaliitto on aikanaan kiinnittänyt huomiota todistelua koskevan lainsäädännön puutteisiin ja on tyytyväinen, että oikeusministeriö on asettanut toimikunnan käsittelemään lainsäädännön uudistustarpeita tältä osin.

 

12.  Yksinkertaiset rikosasiat ja päivystystuomioistuin

Asianajajaliitto kannattaa sinällään ehdotuksessa esiintuotua lähestymistapaa.  Tässäkin yhteydessä Asianajajaliitto korostaa sitä, ettei käsittelyn nopeuttaminen saa olla riski asianosaisten oikeusturvalle. Epäillylle tulee taata kaikkien rikosjuttujen yhteydessä yhtäläiset mahdollisuudet olla yhteydessä avustajaansa.

 

13. Asianajon laadun parantamiseksi selvitetään mahdollisuutta säätää tarkemmin avustajan palkkion suhteesta työn laatuun

Kaikkien oikeudenhoidon toimijoiden työn ja siten myös asianajon laadun jatkuva tarkkailu ja kehittäminen on tärkeää kansalaisten ja yritysten oikeusturvan kannalta. Tuomioistuimilla on jo nykyisin mahdollisuus leikata asiamiesten palkkioita. Niissä poikkeustilanteissa, joissa asiamiehen palkkion alentaminen on paikallaan, tälle tulee nykyistä paremmin esittää selkeät ja huolelliset perustelut. Rikosasioissa syyttäjän tehtävänä on puuttua mielestään liian suureen palkkiovaatimukseen. Tuomioistuimen ei sen sijaan tule oma-aloitteisesti alentaa laskuja.

Asianajajan palkkion ja työn laadun välisen suhteen arvioinnin on perustuttava selkeisiin kriteereihin, joilla asianosaisille ja asiamiehille tulee selväksi ja läpinäkyväksi se, millä perusteilla työtä ja palkkiota on arvioitu.

Asianajajaliitto katsoo, että kohdassa tarkoitettu uusi sääntely ei ole tarpeen. Pikemminkin on kiinnitettävä huomiota olemassa olevien säännösten antamien mahdollisuuksien käyttämiseen tarvittaessa sekä päätösten perusteluihin.

Tarkasteltaessa asiamiesten työtä on tarkasteltava myös syyttäjien ja tuomareiden työn laatua. Yhteistyössä eri toimijoiden kanssa tulisikin kehittää mittaristoja asianajajien, syyttäjien ja tuomareiden työn laadun mittaamiseen ja kehittämiseen.

 

Rakenteelliset ja organisaatiouudistukset

14. Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakenneuudistus

Hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennetta ja kustannuksia arvioitaessa on yhdeksi lähtökohdista asettava oikeusturvan saamisen kokonaishinta ja se, ettei rakenneuudistusta voida maksattaa oikeudenhoidon asiakkailla, eikä varsinkaan omista varoistaan maksavilla asiakkailla.

Esimerkiksi hovioikeuksia yhdistämällä saavutettaneen jossain määrin säästöjä hallinto- ym. kuluissa. Toisaalta lisäkustannuksia syntyy esimerkiksi asianosaisten, todistajien ja oikeudenkäyntiavustajien matka-aikojen pidentymisestä. Näiden kustannusten maksajina ovat viime kädessä oikeutta hakevat kansalaiset ja yritykset. Asiasta antamassaan lausunnossa Asianajajaliitto kiinnitti huomiota siihen, että asianosaisille ja oikeusapujärjestelmälle aiheutuvia kustannuksia ei ollut riittävästi huomioitu asiaa valmistelleen työryhmän mietinnössä. Muun muassa näistä syistä Asianajajaliitto vastusti esitettyä Itä-Suomen hovioikeuden lakkauttamista.

Asianajajaliitto viittaa hovi- ja hallinto-oikeuksien kehittämistä arvioineen työryhmän mietinnöstä (OM 7/021/2010) antamaansa lausuntoon.

 

15. Tuomioistuinhallinnon keskusviraston perustaminen

Tuomioistuinlaitoksen toiminnan johtamisen ja kehittämisen tehostamiseksi Asianajajaliitto kannattaa tuomioistuinhallinnon keskusviraston perustamista. Viraston perustaminen tukisi tuomioistuinten riippumattomuuden turvaamista.

Oikeusministeriön hallinnonalalla on jo eriytetty rikosseuraamusvirasto, valtakunnansyyttäjänvirasto ja valtakunnanvoudinvirasto. Asianajajaliiton käsityksen mukaan ei ole soveliasta, että oikeushallinnossa nimenomaan tuomioistuimet ovat viime kädessä ministeriön ja ministerin suorassa poliittisessa ohjauksessa. Nykytilanne ei siten vastaa länsimaista käsitystä tuomioistuinten asemasta.

 

16. Oikeusapu- ja ulosottopiirien tarkoituksenmukainen uudelleenjärjestäminen

Asianajajaliiton näkemyksen mukaan hallinnon tarkoituksenmukaisuuden arviointi myös tältä osin on paikallaan.

Asianajajaliiton käsityksen mukaan erillisellä tutkimuksella tulisi selvittää myös julkisen oikeusavun todelliset kustannukset esimerkiksi hoidettua toimenpidettä kohden, toisaalta julkisissa oikeusaputoimistoissa ja toisaalta yksityisellä sektorilla hoidettuina. Tällainen selvitys auttaisi arvioimaan oikeusapujärjestelmän kustannustehokkuutta ja myös oikeusapupalkkioiden ajantasaisuutta.

 

18. Hovi- ja hallinto-oikeuksien osastonjohtajien nimitysten määräaikaisuus

Asianajajaliitto suhtautuu lähtökohtaisesti myönteisesti kyseisten nimitysten määräaikaisuuteen. Määräaikaisuus tarkoittaisi ainoastaan johtotehtävän määräaikaisuutta tuomioistuimen sisällä, kun samalla tuomarintoimea koskeva virka olisi vakinainen. Monissa asiantuntijaorganisaatioissa johtotehtäviin liittyy rotaatiota, jolloin kukin johtotehtäviin kykenevä vapaaehtoinen toimii näissä tehtävissä määräajan.

 

19. Yleisten tuomioistuinten ja hallintotuomioistuinten erillisyyden tarkoituksenmukaisuus

Asianajajaliiton käsityksen mukaan erillisten yleisen tuomioistuinlinjan ja hallintotuomioistuinlinjan olemassaolon tarkoituksenmukaisuus on syytä selvittää. Yhdistettyjen hovi- ja hallinto-oikeuksien (ylioikeuksien) puolesta puhuu esimerkiksi se, että prosessimuodot ovat jossain määrin lähestyneet toisiaan.

 

Operatiiviset toimet

20. Rikosasioiden käsittely nopeutetussa menettelyssä (ns. yhden kosketuksen periaate)

Asianajajaliitto kannattaa periaatteessa kohdassa esiintuotua lähestymistapaa. Käsittelyn nopeuttaminen ei kuitenkaan saa olla riski asianosaisten oikeusturvalle. Epäillylle tulee taata kaikkien rikosjuttujen yhteydessä yhtäläiset mahdollisuudet olla yhteydessä avustajaansa.

 

21. Rikos- ja siviiliasioiden käsittelyketjun asian- ja dokumentinhallintajärjestelmien uusiminen syyttäjälaitoksessa ja tuomioistuimissa

Oikeusturvaohjelmassa korostetaan asianmukaisesti sitä, miten asian- ja dokumentinhallintajärjestelmää kehitettäessä on otettava huomioon yhteensopivuus poliisien ja syyttäjien järjestelmien kesken. Asianajajaliitto katsoo, että uusia järjestelmiä luotaessa tulee alusta alkaen ottaa huomioon myös oikeudenkäyntiavustajien ja -asiamiesten rooli rikos- ja siviiliasioiden käsittelyketjussa ja dokumenttien vaihdossa.

 

23. Rikosprosessin keston seurantajärjestelmää kehitetään

Asianajajaliitto pitää tärkeänä oikeusprosessien lyhentämistä. Samalla Asianajajaliitto kuitenkin korostaa, ettei tulosmittareita laadittaessa voida kiinnittää huomiota vain prosessien kestoon vaan mittareiden olisi mitattava myös prosessien laatua.

Oikeusturvaohjelman luonnokseen on kirjattu tavoitteeksi, että jatkossa Poliisihallitus ja Valtakunnansyyttäjänvirasto antavat ohjeet esitutkinnan ja syyteharkinnan viivästymisen syiden kirjaamisesta ja että tuomioistuimissa viivästymisen syyt kirjataan. Asianajajaliitto korostaa, että viiveiden syiden esiin tuominen on tärkeää ja viivästymisen syistä on informoitava mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikkia prosessien asianosaisia.

 

24. Lapsiystävällisten huoltoriitojen kokeilu vakinaistetaan ja laajennetaan kaikkiin käräjäoikeuksiin

Asianajajaliitto lähtökohtaisesti kannattaa ehdotusta korostaen kuitenkin sitä, että eri toimijoiden (tuomareiden ja asianajajien) yhteistä kouluttautumista tulee tehostaa. Asianajajaliitto on jatkossakin valmis osallistumaan yhteisen koulutuksen järjestämiseen.

Ensisijaisena tavoitteena tulee olla lapsen edun mukainen lopputulos. Asianajajakunnan käytännön kokemusten mukaan ns. Follo-malli toimii lähtökohtaisesti hyvin, joskin tuomioistuinkohtaisia eroja on olemassa. Menettelyn onnistuminen on pitkälti riippuvainen siihen osallisten tuomareiden ja asianajajien valmiuksista, joita tuleekin jatkuvasti koulutuksen kautta kehittää.

Edellä esiintuomamme asioiden kesto on merkittävä oikeusturvaongelma juuri näissä asioissa. Asianajajaliitto ehdottaakin harkittavaksi, että esimerkiksi näissä asioissa tuomioistuimille asetettaisiin aikarajat, joissa jutut on käsiteltävä. Samalla on huolehdittava siitä, että myös näissä asioissa lausuntoja antavilla viranomaisilla on riittävät resurssit toimia nykyistä ripeämmin.

 

25. Yhteiset toimintamallit lapseen kohdistuvan rikoksen käsittelyssä siten, että esitutkinta toteutuu joutuisasti

Asianajajaliitto pitää tärkeänä yhteisten toimintamallien kehittämistä. Malleja luotaessa on huolehdittava siitä, että kaikkien prosessin osapuolten oikeusturva tulee turvatuksi. Joutuisuustavoite ei saa vaarantaa tätä. Kuulustelujärjestelyt on toteutettava siten, että epäillyn avustajan läsnäolon mahdollisuus aina toteutuu. Lapsen kuuleminen on toteutettava siten, että myös epäillyn avustajalla on mahdollisuus tehdä kysymyksiä.

 

28. Rikosprosessiin liittyvä aineisto avustajien saataville mahdollisimman varhaisessa vaiheessa

Asianajajaliitto pitää esitettyä uudistusta erittäin keskeisenä. Tehokkaan puolustuksen edellytyksenä on, että epäillyn avustaja pääsee tutustumaan esitutkinta-aineistoon mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tämä toteutuu parhaiten tilanteissa, jossa epäillyn puolustus on järjestetty asianmukaisesti jo silloin, kun kuulustelut alkavat. Tällöin puolustaja voi ilmoittautua avustajaksi ja poliisi tietää sen, kenelle esitutkinta-aineisto toimitetaan. Puolustuksen järjestäminen kuntoon aikaisessa vaiheessa edellyttää siten myös, että esitutkintaviranomainen huolehtii siitä, että epäilty hankkii itselleen avustajan.

 

29. Avustajien osallistuminen esitutkintaan huomattavasti nykyistä laajemmin

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen viimeaikainen oikeuskäytäntö ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviehdotus oikeudesta avustajaan rikosoikeudellisissa menettelyissä ja pidätetyn oikeudesta yhteydenpitoon tulevat väistämättä lisäämään avustajien osallistumista esitutkintaan. Epäillyn oikeusturvan kannalta tosiasiallinen mahdollisuus käyttää tehokkaasti oikeuttaan puolustukseen on ehdottoman tärkeää.

Avustajan laajempi osallistuminen esitutkintaan ei ole kuitenkaan ongelmatonta. Avustajan läsnäolo esitutkinnassa lisää tuntuvasti oikeusapuun tarvittavia taloudellisia resursseja, minkä lisäksi avustajia tulee olla saatavissa koko maan kattavasti ja kohtuullisessa ajassa. Avustajan saatavuuteen liittyvät ongelmat lienevät ratkaistavissa valtakunnallisen asianajajapäivystysjärjestelmän avulla. Päivystysjärjestelmän luomista koskeva suunnittelu on kuitenkin tätä lausuntoa laadittaessa vasta alkutekijöissään. Asianajajaliitto tukee toimia valtakunnallisen asianajajapäivystysjärjestelmän luomiseksi, mutta kiinnittää samalla huomiota resurssikysymyksiin. Asianajajaliiton käsityksen mukaan kysymys on tärkeysjärjestykseltään keskeisestä oikeusturvan kehittämishankkeesta.

 

30. Vahvistetaan syyttäjien roolia esitutkinnassa, kehitetään esitutkinta- ja syyttäjäyhteistyötä

Asianajajaliitto kannattaa syyttäjän roolin vahvistamista esitutkinnassa. Asianajajaliitto on ottanut aiheeseen kantaa mm. esitutkinta-, pakkokeino- ja poliisilakien kokonaisuudistusta käsitelleessä lausunnossaan (OM 15/021/2006, OM044:00/2006). Lausunnossa tuodaan esiin se näkemys, että yksi syy Suomessa ongelmallisen pitkiksi venyviin oikeudenkäynteihin on juuri se, että syyttäjät eivät johda esitutkintaa.

 

31. Rikosasioiden käsittelyn keskittäminen esitutkintavaiheessa / Liian suuriksi muodostuneiden kokonaisuuksien hajottaminen tarvittaessa eri tuomioistuimiin

Rikosasian vastaajan oikeusturvan kannalta on tärkeää, että hänen asiansa käsitellään yhdessä tuomioistuimessa, josta hänelle annetaan yksi tuomio.

Oikeusturvaohjelmassa mainittuja liian suuriksi muodostuvia juttukokonaisuuksia hajotettaessa oikeusturvariski on ennen kaikkea se, että asianosaisen ja hänen avustajansa tietoon eivät tule kaikki koko suureen juttukokonaisuuteen liittyvä aineisto ja ne faktat, joilla voi olla merkitystä juttukokonaisuudesta irrotettua osakokonaisuutta selvitettäessä. Asianosaisille tulee siksi turvata mahdollisuus tutustua kaikkeen juttukokonaisuuteen liittyvään aineistoon, ennen kuin suuria juttukokonaisuuksia pilkotaan.

 

Määrärahat ja voimavarat

33. Tuomareiden erityisosaamisen syventäminen

Tuomarikunnan ammattitaidon kehittämiseksi ja vahvistamiseksi on kehitettävä keinoja, joilla tuomarinura saataisiin nykyistä houkuttelevammaksi ja helpommin avautuvaksi myös tuomioistuinlaitoksen ulkopuolella työskenteleville lakimiehille. Tuomioistuimille asetettujen vaatimusten kasvaessa tarvitaan entistä enemmän tiettyihin juridiikan aloihin syventyneitä tuomareita. Tuomioistuimissa tulisikin tietoisesti pyrkiä työn- ja tehtävienjaolla sekä koulutuksella syventämään tuomareiden erityisosaamista ja sitäkin kautta parantamaan tuomitsemistoimintaa ja tuomioiden laatua.

 

34. Oikeusavun laadun arviointijärjestelmä

Oikeusavun laadun arviointijärjestelmä on parhaillaan pilotointivaiheessa. Pilotoinnin tulokset on analysoitava huolella. Voidaan kuitenkin jo nyt arvioida, että pilotoinnista aiheutuvat kustannukset eivät parhaimmillaankaan tulle kompensoiduiksi arviointijärjestelmän tuomilla eduilla. Järjestelmä syö siten oikeusapuun käytettävissä olevia muutoinkin rajallisia resursseja.

Joka tapauksessa vasta perusteellisen arvion valmistuttua voidaan ottaa kantaa siihen, onko laadun arviointijärjestelmä syytä vakiinnuttaa ja onko sen käyttöalaa syytä laajentaa.

 

35. Tuomioistuinten rahoitus- ja ohjausjärjestelmän vakauden ja ennustettavuuden turvaaminen. Poliisin, syyttäjälaitoksen ja tuomioistuinlaitoksen keskenään tasapainoisten resurssien turvaaminen erityisesti vaativien rikosasioiden käsittelyssä

Asianajajaliitto kiinnittää tässäkin yhteydessä huomiota siihen, että asianosaisten oikeusturvan samoin kuin rikosasioiden laadukkaan ja nopean käsittelyn turvaamiseksi on huolehdittava myös oikeusavun riittävistä resursseista.

 

36. Tuomioistuimien ja muun oikeuslaitoksen kustannusten kattaminen maksuilla

Asianajajaliitto katsoo, että oikeudenhoito tulee ylläpitää ensisijaisesti verovaroin eikä oikeusturvaa hakeville kansalaisille tai yrityksille asetetuilla maksuilla.

 

Keskusvirastotason toimet

 

40. Tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisääminen ja tuomarialalle kouluttautuminen

Asianajajaliitto pitää tärkeänä tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämistä ja tuomioistuinharjoittelun kehittämistä. Liitto on ottanut kantaa tuomioistuinharjoittelun kehittämiseen muun muassa aihetta käsitelleen työryhmän mietinnöstä (OM 22/31/2007) lausuessaan.

 

41. Poliisien, syyttäjien, tuomarien ja asianosaisten avustajien koulutukseen sisällytetään oikeudenkäyntien viivästymiseen liittyvät kysymykset

Asianajajaliitto pitää tärkeänä oikeusprosessien eri osapuolten yhteistä kouluttautumista. Tästä on saatu hyviä kokemuksia. Erityisesti paikallistason koulutuksessa maan eri osissa on kiinnitettävä huomiota siihen, mistä viivästymiset johtuvat.

 

3. Asianajajaliiton ehdotukset lisäyksiksi oikeusturvaohjelmaan

3.1.  Sosiaaliturvan muutoksenhaku

Asianajajaliitto katsoo, että oikeusturvaohjelmaan tulisi lisätä sosiaaliturvan muutoksenhaun uudistaminen. Pääministeri Kataisen hallituksen ohjelmassa on maininta siitä, että sosiaaliturvan muutoksenhakuprosesseissa vahvistetaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin osa-alueita. Asianajajaliitto on ottanut asiaan kantaa muun muassa antamassaan lausunnossa vakuutusoikeuden kehittämisestä (OM 4/32/2006).

Sosiaaliturvan muutoksenhakujärjestelmässä käsitellään yli puolet kaikista hallintolainkäyttöasioista. Näillä ratkaisuilla on merkittävä ohjaava vaikutus sosiaaliturvalaitoksiin ja näin laajemmaltikin kansalaisten oikeuksien toteuttamiseen. Sosiaaliturvan muutoksenhakuun kohdistuu jatkuvasti aiheellista arvostelua ja siinä olevista vakavista oikeusturvaongelmista vallitsee varsin laaja yksimielisyys.

Viime aikoina on huomio kiinnittynyt aiheellisesti muutoksenhaun käsittelyaikoihin, joiden lyhentämiseen onkin käytetty voimavaroja. Käsittelyajat eivät ole Asianajajaliiton mielestä tässä yhteydessä kuitenkaan ainoa oikeusturvaongelma.  Esimerkiksi näytön arviointi poikkeaa sosiaaliturvan muutoksenhaun yhteydessä ratkaisevasti muussa lainkäytössä noudatettavista periaatteista.

Sosiaaliturvaa koskevia asioita käsitellään lautakunnissa, joiden toimintamallit eivät kestä kriittistä tarkastelua. Asianajajaliitto kritisoi erityisesti lautakuntien erillistä asemaa suhteessa muuhun tuomiovaltaan. Lautakuntien päätökset rinnastuvat tuomioistuinten ratkaisuihin, mutta lautakuntien toiminta ja kokoonpano poikkeavat ratkaisevasti tuomioistuimista.

Yksityisen kansalaisen näkökulmasta ongelmana on myös se, että lautakuntamenettely jää julkisen oikeusapujärjestelmän ulkopuolelle.

Sosiaaliturvan muutoksenhakua on Asianajajaliiton käsityksen mukaan syytä pitää oikeusturvan kehittämiskohteena. Asianajajaliitto katsoo, että tavoitteeksi tulisi oikeusturvasyistä ottaa se, että lautakuntamenettelyistä luovutaan kokonaan ja lainkäyttö keskitetään hallinto-oikeuksiin.

 

3.2. Tuomarikunnan erityisosaamisen syventäminen

Asianajajaliitto pitää tärkeänä sitä, että yksiköiden koon laajentuessa tarjoutuvaa mahdollisuutta tuomareiden erityisosaamisen syventämiseen tietyille oikeudenaloille myös käytetään. Tulisi selvittää mahdollisuudet tehostaa tätä myös lainsäädäntötoimin sekä mahdollisen tuomioistuinviraston perustamisen myötä.

 

3.3. Viiveet asioiden käsittelyssä ja määräajat tiettyihin jutturyhmiin

Yksityisten ja yritysten näkökulmasta keskeinen oikeusturvaongelma on asioiden käsittelyn kesto. Tämä ongelma on kaikkien toimijoiden tiedossa. Luodut hyvitysjärjestelmät eivät poista itse ongelmaa. Kaikin keinoin tulisi jatkossakin pyrkiä käsittelyaikojen lyhentämiseen. Tässä suhteessa keskeisiä asioita ovat muun ohessa edellä käsitellyt tuomioistuimen aktiivinen prosessinjohto, syyttäjän aseman vahvistaminen esitutkinnassa sekä myös käytettävissä olevien resurssien mahdollisimman tehokas kohdentaminen. Asianajajaliitto korostaa tässäkin yhteydessä sen tärkeyttä, että kukin asia käsitellään heti ensimmäisessä vaiheessa perusteellisesti (esimerkiksi alioikeusvaiheessa) ja että tämä näkyy myös päätösten perusteluissa.

Asianajajaliitto ehdottaa myös harkittavaksi, että tietyissä juttutyypeissä (esimerkiksi lapsiasioissa) tuomioistuimille asetettaisiin aikarajat, joissa jutut on käsiteltävä. Samalla olisi kuitenkin huolehdittava myös siitä, että näissä asioissa lausuntoja antavilla viranomaisilla on riittävät resurssit toimia nykyistä ripeämmin, jotta asioiden käsittely ei viivästy tästä syystä.

 

3.4 Asianajajaliiton lainsäädäntöaloitteet 2012

Asianajajaliitto viittaa tässä yhteydessä myös 13.3.2012 päivättyyn ”Lainsäädäntöaloitteet 2012” -asiakirjaan (liite), joka koostuu Asianajajaliiton oikeuspoliittisten asiantuntijaryhmien kautta esiin tulleista ja asiantuntijaryhmissä työstetyistä aloitteista. Useat aloitteista koskevat oikeusministeriön hallinnonalaa.

4. Prioriteettijärjestyksestä

Esillä olleista asioista Asianajajaliito pitää keskeisimpinä seuraavia:

• tuomioistuinviraston perustaminen
• todistelua koskevan lainsäädännön uudistaminen
• syyteneuvottelujärjestelmän mahdollisen käyttöönoton selvittäminen
• tuomarikunnan erityisosaamisen syventäminen ja aktiivisen prosessinjohdon toteutuminen
• rikoksesta epäillyn oikeus avustajaan turvattava ja huolehdittava aineiston saanti esitutkinnan alusta alkaen
• syyttäjän roolin vahvistaminen esitutkinnassa sekä esitutkinta- ja syyttäjäyhteistyön kehittäminen
• joitakin asiaryhmiä (esim. lapsiasiat) koskevien enimmäiskäsittelyaikojen asettaminen
• sosiaaliturvan muutoksenhaun uudistaminen.

 

Helsingissä maaliskuun 30. päivänä 2012

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Mika Ilveskero

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

 

Liite: Lainsäädäntöaloitteet 2012

 

Tämä lausunto on laadittu Suomen Asianajajaliiton hallituksen asettamassa työryhmässä, johon ovat kuuluneet Suomen Asianajajaliiton varapuheenjohtaja AA Risto Sipilä, hallituksen jäsen AA Jouko Pelkonen, hallinto-oikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtaja AA Kai Kuusi sekä viestintäpäällikkö, OTM Janne Laukkanen (sihteeri).

Palaa otsikoihin