Lausunto tuomioistuimen toimivaltaa ja tuomioiden tunnustamista koskevasta vihreästä kirjasta

Dnro 19/2009

 

Lausuntopyyntönne OM 4/482/2009, 5.5.2009

VIHREÄ KIRJA TUOMIOISTUIMEN TOIMIVALLASTA SEKÄ TUOMIOIDEN TUNNUSTAMISESTA JA TÄYTÄNTÖÖNPANOSTA SIVIILI- JA KAUPPAOIKEUDEN ALALLA ANNETUN NEUVOSTON ASETUKSEN (EY) N:O 44/2001 TARKISTAMISESTA

 

Yleistä

 

Lausuntopyynnössä oikeusministeriö pyytää Suomen Asianajajaliitolta lausuntoa Euroopan yhteisöjen komission 21.4.2009 julkaisemaan vihreään kirjaan tuomioistuinten toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 44/2001 tarkistamisesta [KOM(2009) 175 lopullinen].

 

Vihreässä kirjassa on kysymys siitä, millä tavalla edellä tarkoitettua 1.3.2002 voimaan astunutta asetusta on mahdollisesti tarkistettava. Vihreässä kirjassa on esitetty kahdeksan kysymystä, joihin myös oikeusministeriön lausuntopyynnössä haetaan vastausta.

 

Yleisellä tasolla Suomen Asianajajaliitto ilmoittaa näkemyksenään, että tuomioiden tunnustamisen ja täytäntöönpanossa tarvittavien välitoimien (eksekvatuuri) poistaminen on suotavaa siviili- ja kauppaoikeuden aloilla. Menettelyjen yksinkertaistaminen lähtökohtaisesti edesauttaa neljän perusvapauden toteutumista sekä osapuolten oikeuksien toteutumista koko unionin alueella. Monimutkaiset, hitaat ja kalliit välitoimet heikentävät oikeuden saatavuutta (access to justice) ja oikeuksien toteutumista käytännön tasolla.

Välitoimien poistamisen vastapainona on varmistettava, että toisessa jäsenvaltiossa annetun tuomion osalta täyttyvät ne oikeussuojan vähimmäisvaatimukset, jotka Neuvoston asetuksen 44/2001 34 – 35 artiklassa on säädetty.

 

Erityisesti pienyritysten ja yksityishenkilöiden näkökulmasta on välttämätöntä, että edellä mainitut varotoimet on mahdollista toteuttaa siinä jäsenvaltiossa, jossa tuomioistuinratkaisun täytäntöönpanoa haetaan. Pelkästään se seikka, että varotoimet olisivat käytettävissä asian ratkaisseessa toisessa jäsenvaltiossa, ei varmista riittävästi sitä, että edellä viitatut Neuvoston asetuksen 44/2001 34 – 35 artiklassa säädetyt oikeussuojan takeet myös käytännössä toteutuisivat.

 

Kannanottoja yksittäisiin kysymyksiin

 

Ulkomaisten tuomioiden tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon tarvittavien välitoimien (eksekvatuuri) poistaminen:

 

Kysymys 1:

Olisiko kaikkien siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettujen tuomioiden vapaa liikkuvuus sisämarkkinoilla taattava ilman välivaiheen menettelyjä (eksekvatuurimenettelystä luopuminen)?

 

Jos olisi, tarvitaanko edelleen jonkinlaisia varotoimia edellytyksenä sille, että

eksekvatuurimenettelystä voidaan luopua? Jos tarvitaan, mitä?

 

Suomen Asianajajaliiton näkemyksen mukana tuomioiden vapaa liikkuvuus ilman välivaiheen menettelyjä tulisi koskea kaikkia siviili- ja kauppaoikeuden alalla annettuja tuomioita.

 

Suomen Asianajajaliiton näkemyksen mukaan on edelleenkin tarpeen varmistaa se, että jälkikäteiset oikeusturvakeinot ovat jatkossakin käytettävissä siinä laajuudessa kuin Neuvoston asetuksen 44/2001 34 – 35 artiklassa säädetään.

Näitä keskeisiä vaatimuksia ovat seuraavat:

 

(34 artikla) Vastaajan on voitava viimeistään täytäntöönpanovaiheessa estää sellaisen toisessa jäsenvaltiossa annetun ratkaisun täytäntöönpano, joka

 

1. perustuu selkeästi vastoin jäsenvaltion oikeusjärjestyksen perusteita (ordre public) annettuun ratkaisuun,
2. on annettu poisjäänyttä vastaajaa vastaan eikä haastehakemusta tai vastaavaa asiakirjaa ole annettu tiedoksi vastaajalle niin hyvissä ajoin ja siten, että vastaaja olisi voinut valmistautua vastaamaan asiassa paitsi, jos vastaaja ei ole hakenut muutosta, vaikka olisi voinut niin tehdä,
3. on ristiriidassa sellaisen tuomion kanssa, joka on annettu samojen asianosaisten välillä siinä jäsenvaltiossa, jossa tunnustamista pyydetään, tai
4.  on ristiriidassa toisessa jäsenvaltiossa tai kolmannessa valtiossa samaa asiaa koskevan ja samojen asianosaisten välillä aikaisemmin annetun tuomion kanssa ja viimeksi mainittu tuomio täyttää edellä viitatut edellytykset.

 

(35 artikla) Tuomio on annettu noudattaen sitä, mitä on säädetty asetuksen II luvun 3 jaksossa (Toimivalta vakuutusasioissa), 4 jaksossa (Toimivalta kuluttajansuojaa koskevissa riita-asioissa) ja 6 jaksossa (Yksinomainen toimivalta; kiinteistöriidat, eräät oikeushenkilöä koskevat asiat, rekisterimerkintää koskevat asiat, teollisoikeuksia koskevat asiat).

 

Asetuksen toimivuus kansainvälisessä oikeusjärjestyksessä

 

Kysymys 2:

Voitaisiinko erityistä toimivaltaa koskevia asetuksen säännöksiä mielestänne soveltaakolmansissa maissa oleviin vastaajiin? Millaisia muita toimivaltaperusteita tarvitaan tällaisten vastaajien varalta?

 

Miten asetuksessa olisi huomioitava kolmansien maiden tuomioistuinten yksinomainen toimivalta ja kolmansien maiden tuomioistuimissa vireille pannut asiat?

 

Millaisin edellytyksin kolmansissa maissa annetut tuomiot olisi tunnustettava ja pantava täytäntöön yhteisössä erityisesti silloin, kun asiaan liittyy pakottavaa yhteisön lainsäädäntöä tai kun jäsenvaltioiden tuomioistuimilla on yksinomainen toimivalta?

 

Suomen Asianajajaliiton näkemyksen mukaan erityistä toimivaltaa koskevia säännöksiä tulisi voida soveltaa kolmansissa maissa oleviin vastaajiin. Erityisen tärkeää tämä on oikeudellisen yhdenvertaisuuden vuoksi. On oletettavissa, että tulevaisuudessa elinkeinoelämän kannalta keskeiset yritysrakenteet perustuvat vielä tähänastistakin korostuneemmin kansainvälisiin konsernirakenteisiin. Tällöin se, että osa konsernin yrityksistä sijaitsee kolmansissa maissa, ei tule vaikuttaa siihen, onko jäsenvaltion tuomioistuimen antama tuomio täytäntöönpanokelpoinen jäsenvaltioissa myös kolmannessa valtiossa olevaa yhtiötä vastaan. Tämän lausunnon puitteissa ei ole mahdollisuutta ottaa kantaa siihen, mitä oikeudellisia sääntelytarpeita tämä mahdollisesti aiheuttaa.

 

Suomen Asianajajaliitto tuo tässä vaiheessa esille sen, että erityisesti kuluttaja-asioiden osalta on pohdittava sitä, mikä merkitys on annettava sille, että osassa jäsenvaltioita voidaan nostaa ryhmäkanne. Tällaisen tuomion täytäntöönpanokelpoisuus muissa jäsenvaltioissa ei ole ongelmatonta. Ryhmäkannetta voitaneen pitää osassa jäsenvaltioista jopa oikeusjärjestyksen perusteiden (ordre public) vastaisena. Ryhmäkanneasioiden osalta on suotavaa, että asetuksessa otetaan selkeästi kantaa siihen, kuuluvatko vai eivätkö ne kuulu täytäntöönpantavien ratkaisujen joukkoon.

 

Oikeuspaikan valinta

 

Kysymys 3:

Mikä edellä esitetyistä vaihtoehdoista on mielestänne sopivin keino lisätä oikeuspaikkasopimusten tehoa yhteisössä? Voitte esittää myös oman ehdotuksenne.

 

Suomen Asianajajaliiton tiedossa ei ole, että nykyinen vireilläoloa koskeva säännös ei toimisi tai että sitä olisi välittömästi tarvetta muuttaa. Sen vuoksi tässä vaiheessa etusija voitaneen antaa vaihtoehdolle, jossa nykyinen vireilläoloa koskeva säännös säilytetään ja sitä täydennetään tuomioistuinten välisellä suoralla viestinnällä ja yhteistyöllä.

 

Suomen Asianajajaliitto suhtautuu varauksella vihreässä kirjassa kaavailtuun mahdollisuuteen määrätä tuomioistuimelle, jossa asia on ensimmäisenä pantu vireille, määräaika toimivaltaa koskevan päätöksen tekemiselle. Mikäli tällainen määräaika asetetaan, on tarkoin pohdittava sitä, mikä merkitys määräajan noudattamatta jättämisestä on toisaalta muissa jäsenvaltioissa vireillä oleville oikeusprosesseille ja toisaalta osapuolten oikeuksille.

 

Teollisoikeudet

 

Kysymys 4:

Mitkä nykyisen patenttioikeudenkäyntijärjestelmän puutteet olisi ensisijaisesti ratkaistava asetuksen (EY) N:o 44/2001 yhteydessä? Mitä edellä esitetyistä vaihtoehdoista pidätte sopivina keinoina turvata asetuksen puitteissa teollis- ja tekijänoikeudet sekä oikeuksien haltijoiden (oikeuksien täytäntöönpano ja puolustaminen) että niiden osapuolten kannalta, jotka pyrkivät kiistämään oikeudet?

 

Eurooppapatenttia koskevissa oikeudenkäynneissä keskeisimmät ongelmat muodostuvat siitä, että eurooppapatenttia koskevat loukkaus- ja mitätöintioikeudenkäynnit joudutaan käsittelemään erikseen kussakin Euroopan patenttisopimukseen liittyneessä maassa, jossa kyseinen eurooppapatentti on saatettu voimaan. Patentin loukkauksen kieltäminen ja korvauksien vaatiminen edellyttää siten pahimmillaan useita prosesseja eri tuomioistuimissa eri maissa. Tämä heikentää merkittävästi patentinhaltijan mahdollisuuksia puolustaa oikeuksiaan patenttia loukattaessa usean jäsenvaltion alueella ja aiheuttaa kaikille osapuolille lisäkuluja.

 

Jos eurooppapatentti on myönnetty Euroopan patenttisopimuksen säännösten vastaisesti, mitätöintioikeudenkäynti on myös käsiteltävä erikseen kussakin Euroopan patenttisopimukseen liittyneessä maassa, jossa kyseinen eurooppapatentti on saatettu voimaan. Tämä heikentää vastaavasti EPC:n säännösten vastaisesti myönnettyjen patenttien mitätöintimahdollisuuksia ja tätä kautta voi vähentää kilpailua yhteismarkkinoilla mitätöinnin vaatiessa mahdollisesti useita prosesseja eri maissa. Kaikilla markkinoilla toimivilla ei ole tosiasiallisia mahdollisuuksia lähteä useaan mitätöimisprosessiin.

 

Useasta käsittelypaikasta aiheutuu kulujen lisäksi ongelmia myös tuomioiden yhdenmukaisuuteen. Tällä hetkellä EU:n jäsenmaissa tuomioistuinten tulkinnat patenttisuojan laajuudesta vaihtelevat. Tämä vähentää oikeusvarmuuden periaatetta. Myös viivytystarkoituksessa käynnistetyt prosessit voivat aiheuttaa ongelmia.

 

Ensisijaisesti ongelmat voitaneen suurimmalta osin ratkaista perustamalla yhdistetty patenttioikeudenkäyntijärjestelmä. Tähän yhdistettyyn oikeudenkäyntijärjestelmään voi liittyä kuitenkin erityisesti pienille yrityksille tai yksittäisille oikeudenhaltijoille oikeuden saatavuuteen liittyviä ongelmia. Jos oikeuspaikka sijaitsee toisessa jäsenvaltiossa ja/tai oikeudenkäynnin kieli ei ole yrityksen itsensä käyttämä kieli, pienen yrityksen tai yksittäisen oikeudenhaltijan tosiasialliset mahdollisuudet osallistua prosessiin voivat heikentyä.

 

Esitetyistä vaihtoehdoista asetuksen (EY) N:o 44/2001 muuttamiseksi sopivana keinona voitaisiin pitää mahdollisuutta yhdistää samaan yrityskonserniin kuuluvia yhteisiä toimintaperiaatteita noudattavia yrityksiä vastaan ajettavat loukkausprosessit. Tällöin yhtä yrityskokonaisuutta, joka loukkaa patenttia, voitaisiin käsitellä samalla tavalla samojen sääntöjen mukaan. Tämä olisi todennäköisesti käyttökelpoisin tapa parantaa oikeudenhaltijan mahdollisuutta tietyissä tapauksissa puolustaa oikeuksiaan. Edellä kuvattuja pienten yritysten ja yksittäisten patentinhaltioiden kansainvälisiin prosesseihin liittyviä ongelmia ei tässä tapauksessa todennäköisesti esiintyisi, koska vain kansainvälisesti toimivat konsernit voisivat joutua vastaajiksi tässä yhdistetyssä menettelyssä.

 

Tähän yhdistettyyn prosessiin liittyvät yhteisöjen tuomioistuimen mainitsemat ongelmat liittyen ennakoitavuuteen ja oikeusvarmuuteen. Myös edullisimman oikeuspaikan etsiminen saattaa yleistyä näissä tapauksissa. Säännös ei ratkaisisi mitätöimisoikeudenkäynteihin liittyviä ongelmia eikä yhdenmukaistaisi patenttisuojan laajuuteen liittyviä tulkintaongelmia.

 

Jos useita vastaajia koskevassa tapauksessa vahvistetaan ensisijaisesti vastuussa olevan vastaajan jäsenvaltion tuomioistuimen roolia asiassa, voi tästä aiheutua ongelmia erityisesti muista jäsenmaista oleville vastaajille, jotka joutuvat osallisiksi patenttiprosessiin vieraassa oikeusjärjestelmässä mahdollisesti vieraalla kielellä käytävään prosessiin. Ensisijaisesti loukkauksesta vastuussa olevan määrittäminen ei aina ole myöskään yksiselitteistä. Tämän vuoksi tätä esitettyä ratkaisutapaa voidaan pitää ongelmallisena.

 

Vireilläolovaikutus ja samassa yhteydessä käsiteltävät kanteet

 

Kysymys 5:

Miten eri jäsenvaltioiden tuomioistuimissa käynnistettyjen rinnakkaisten menettelyjen koordinointia (vireilläoloa koskeva säännös) voitaisiin mielestänne parantaa?

 

Olisiko useiden osapuolten käynnistämien ja/tai useita osapuolia vastaan käynnistettyjen menettelyjen yhdistämisestä mielestänne säädettävä yhteisön tasolla yhdenmukaisten säännösten pohjalta?

 

Yleensä useiden osapuolten käynnistämien ja/tai useita osapuolia vastaan käynnistettyjen menettelyjen yhdistämisellä tavoitellaan prosessuaalista tehokkuutta ja oikeudellista yhdenvertaisuutta. Yhdistämisellä varmistetaan se, että samoihin oikeus- tai todistustosiseikkoihin perustuviin riitoihin saadaan yhdenmukaiset tai ainakin keskenään ristiriidattomat ratkaisut.

 

Yhdistämisen huonona puolena on käytännössä usein havaittu se, että menettelyt tosiasiassa pitkittyvät ja kustannukset kasvavat.

 

Näin ollen sekä yhdistämiseen tai yhdistämättä jättämiseen liittyy oikeusturvaongelmia.

Yhtenäiselle sääntelylle voidaan nähdä perusteita. Tässä sääntelyssä on kuitenkin erityisesti otettava huomioon se, että sääntelyllä ei tarpeettomasti monimutkaisteta oikeudenkäyntimenettelyjä riita-asioissa siviili- ja kauppaoikeuden alalla. Juttujen käsitteleminen erillisinä ei ole itseisarvo. Myös oikeuden edullisuudelle ja nopeudelle on annettava painoarvoa sääntelyä kehitettäessä.

Väliaikaiset toimenpiteet

 

Kysymys 6:

Katsotteko, että väliaikaisten toimenpiteiden vapaata liikkuvuutta voidaan parantaa kertomuksessa ja tässä vihreässä kirjassa kuvatuilla tavoilla? Voitteko esittää muita keinoja parantaa liikkuvuutta?

 

Ei lausuttavaa.

 

Asetuksen ja välimiesmenettelyn suhde

 

Kysymys 7:

Millaisia toimia yhteisön tasolla mielestänne tarvitaan, jotta voidaan vahvistaa välityssopimusten tehoa, varmistaa oikeudenkäynnin ja välimiesmenettelyn hyvä koordinointi, lisätä välitystuomioiden tehoa?

 

Välimiesmenettelyissä annettujen tuomioiden vapaa liikkuvuus on tavoite, jonka edistämiseksi on aiheellista ryhtyä toimenpiteisiin siltä osin kuin kysymys on nimenomaan sellaisista välimiesmenettelyyn ja välitystuomioihin liittyvistä seikoista, jotka tähänkin asti ovat kuuluneet yleisten tuomioistuinten ja täytäntöönpanoviranomaisten toimivaltaan. Suomen Asianajajaliitto pitää hyödyllisenä, että asetuksella yhdenmukaistetaan välityssopimusten pätevyyttä ja tulkintaa koskevien tuomioiden tunnustamista sekä täytäntöönpanoa. Sääntelyn yhdenmukaistamisen tarvetta voi olla myös välimiesmenettelyyn liittyviin turvaamistoimiin liittyen.

 

Sääntelyn tarpeen ja valmisteltavien säännösten sisällön suhteen on tarpeen suorittaa tarkempi valmistelu asian poikkeuksellisen suuren merkityksen vuoksi.

 

Muita kysymyksiä

 

Kysymys 8:

Katsotteko, että asetuksen toimivuutta voidaan parantaa edellä esitetyillä tavoilla?

 

Vihreässä kirjassa on esitetty useita tapoja kehittää asetuksen toimivuutta.

Erityisesti tuomioiden täytäntöönpanoon liittyvien yksityiskohtien osalta olisi suotavaa, että menettelytapoja yhdenmukaistetaan ja yksinkertaistetaan siten, että tuomion täytäntöönpano on myös tosiasiallisesti yksinkertaista. Vihreässä kirjassa esitetyllä vakiolomakkeiden käyttämisellä täytäntöönpanokelpoisten tuomioiden tuomiolauselmien kääntämisen apuvälineenä voitaneen säästää menettelykustannuksia. Tällä seikalla on merkitystä varsinkin määrällisesti pienten saatavien perimisen kannalta.

 

Ei-yksinomaiseen toimivaltaan perustuville oikeuspaikoille on tarvetta. Lainsäädännöllisesti pitää luoda riittävät takeet sille, että oikeudenkäynti on mahdollista käydä sellaisessa tuomioistuimessa, jossa osapuolilla on sekä taloudellisesti että oikeudellisesti riittävät mahdollisuudet käydä prosessia.

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijatyöryhmässä.

 

Helsingissä 25. toukokuuta 2009

 

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

                    

Riitta Leppiniemi

Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

 

LAATIJA

Juha Ryynänen, asianajaja, Asianajotoimisto Asianajaja Juha Ryynänen, Oulu

 

Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä, joiden toiminnassa on mukana noin 120 asianajajaa. Tätä lausuntoa on valmisteltu siviiliprosessioikeuden asiantuntijaryhmässä.

Palaa otsikoihin