2009 tiedotteet ja lausunnot
Lausunto palveludirektiivin täytäntöönpanoa käsittelevästä väliraportista
Dnro 7/2009
Lausuntopyyntönne TEM 159:00/2008
PALVELUDIREKTIIVIN TÄYTÄNTÖÖNPANOA KÄSITTELEVÄ VÄLIRAPORTTI
Pyydettynä lausuntona Suomen Asianajajaliitto esittää seuraavaa:
1. Palveludirektiivi ja asianajotoiminnan harjoittaminen
Palveludirektiivin 3 artikla toteaa, että jos direktiivin säännökset ovat ristiriidassa palvelutoiminnan aloittamisen ja harjoittamisen erityisiä näkökohtia tietyillä aloilla tai tietyissä ammateissa säätelevien muiden yhteisön säännösten kanssa, muiden yhteisön säädösten säännöksillä on etusija ja niitä sovelletaan kyseisiin aloihin ja ammatteihin. Artiklassa luetellaan esimerkinomaisesti joitakin artiklassa tarkoitettuja direktiivejä.
Asianajajia koskevat seuraavat aikaisemmin hyväksytyt direktiivit, joiden perusteella Suomen asianajajalakia on muutettu:
Direktiivi 77/249/ETY asianajajien palvelujen tarjoamisen vapauden tehokkaan käytön helpottamisesta (jäljempänä asianajajien palveludirektiivi). Direktiivillä on säännelty asianajajan ammatin tilapäistä harjoittamista muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on rekisteröity asianajajaksi;
Direktiivi 98/5/EY asianajajan ammatin pysyvän harjoittamisen helpottamisesta muussa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa ammatillinen pätevyys on hankittu (jäljempänä etabloitumisdirektiivi). Nimensä mukaisesti direktiivillä säännellään asianajajan ammatin pysyvää harjoittamista muussa jäsenvaltiossa kuin siinä, jossa henkilö on rekisteröity asianajajaksi.
Lisäksi asianajajia koskee direktiivi 2005/36/EY ammattipätevyyden tunnustamisesta. Tämä direktiivi on mainittu palveludirektiivin 3 artiklan esimerkkiluettelossa.
2. Palveludirektiivin ja asianajajien palveludirektiivin ja etabloitumisdirektiivin välinen suhde
Palveludirektiivin 3 artiklan mukaan siis jos direktiivin säännökset ovat ristiriidassa muiden yhteisön säännösten kanssa, muiden yhteisön säädösten säännöksillä on etusija ja niitä sovelletaan kyseisiin aloihin ja ammatteihin.
Osaksi palveludirektiivin säännösten ja osaksi asianajajien palveludirektiivin ja etabloitumisdirektiivin nojalla palveludirektiivin seuraavia säännöksiä ei sovelleta asianajotoiminnan harjoittajiin:
- Palveludirektiivin 5 artiklan 3 kohtaa (artiklan 4 kohdan perusteella),
- Palveludirektiivin 9 – 13 artikloja, koska etabloitumisdirektiivissä ja sen nojalla toteutetussa Suomen lainsäädännössä jo säädetään asianajajia koskevasta lupamenettelystä,
- Palveludirektiivin 16 artiklaa (17 artiklan 4 kohdan perusteella),
- 23 artiklaa, koska etabloitumisdirektiivissä on säännelty oikeus vaatia muuhun jäsenvaltioon sijoittuvalta asianajajalta vastuuvakuutuksen olemassaoloa.
Koska kaikkia palveludirektiivissä olevia vaatimuksia ei sovelleta asianajajiin, tämä vaikuttaa myös siihen, miten ehdotetussa yleislaissa tulee säädellä asianajajien palveluntarjontaa.
3. Ehdotettu yleislaki
Suomen Asianajajaliitto kannattaa omaksuttua tapaa saattaa palveludirektiivin yleisvelvollisuudet voimaan yleislailla. Suomen Asianajajaliitto esittää kuitenkin seuraavat pykäläkohtaiset huomautukset:
Ehdotuksen 10 §
Ehdotuksen 10 §:n mukaan kuluttajavirasto toimii palveludirektiivin 28 artiklassa tarkoitettuna yhteyspisteenä. Säännöksen perusteluissa todetaan hieman epäselvästi se, onko kuluttajavirasto tarkoitettu yksinomaiseksi, kaikkia palveluja koskevaksi ainoaksi yhteyspisteeksi vai vain niiden alojen yhteyspisteeksi joilla ei ole toimivaltaista viranomaista.
Suomen Asianajajaliitto toteaa, että asianajajien palveludirektiivin ja etabloitumisdirektiivin perusteella Suomen Asianajajaliiton on asianajajiin kohdistuvassa valvonnassa ja kurinpidollisissa menettelyissä toimittava yhteistyössä asianajajan kotivaltion asianajajajärjestön kanssa. (Ks. asianajajista annetun lain 5 a § ja 5 b §).
Suomen Asianajajaliiton käsityksen mukaan jo olemassa olevan lainsäädännönkin kannalta olisi luontevaa, että Asianajajaliitto olisi direktiivissä tarkoitettu yhteyspiste asianajajien kohdalla.
Ehdotuksen 13 §
Koska asianajajiin ei sovelleta kaikkia palveludirektiivin yleisvelvollisuuksia, lähinnä artiklat 9 – 13, tulee nämä poikkeukset ottaa huomioon säädettävässä yleislaissa.
Tällainen poikkeus on ainakin ehdotuksen 13 §, jossa säädetään vastaanottotodistuksesta, lupahakemuksen käsittelyajasta ja luvan myönnetyksi tulemisesta.
Kuten säännöksen perusteluissa todetaan, sillä pannaan täytäntöön palveludirektiivin 13 artiklan vaatimuksia. Edellä on jo kuitenkin todettu, ettei palveludirektiivin 13 artikla koske asianajajajärjestöjä niiden käsitellessä etabloitumisdirektiivin mukaisia lupahakemuksia. Tämä poikkeus on huomioitava yleislakia säädettäessä.
Muuten Suomen Asianajajaliitolla ei ole huomauttamista.
4. Keskitetty asiointipiste
Suomen Asianajajaliitto kannattaa esitettyä ehdotusta keskitetyn asiointipisteen järjestämiseksi.
5. Lupajärjestelmät
Lupajärjestelmiä koskevassa kuvauksessa ei ole huomioitu Suomen Asianajajaliittoa lupaviranomaisena, joka hyväksyy lakimiehet maan yleisen asianajajayhdistyksen jäseneksi ja antaa lakimiehille jäsenyyden kautta oikeuden käyttää asianajajan ammattinimikettä. Asianajajan ammattinimikkeen käyttö muilta kuin maan yleisen asianajajayhdistyksen jäseniltä on rangaistuksen uhalla kielletty. Suomen Asianajajaliitto on myös etabloitumisdirektiivissä tarkoitettu kansallinen viranomainen.
Suomen Asianajajaliitto katsoo, että oikeudellisten palvelujen tarjoaminen asianajajan ammattinimikettä käyttäen tulee liittää väliraportissa lueteltuihin lupajärjestelmiin.
6. Muita huomioita
Palvelundirektiivin implementoiminen ei esitetyssä vaikuta Suomen Asianajajaliiton toimintaan, tehtäviin tai menettelytapoihin, koska Asianajajaliitto on jo etabloitumisdirektiivissä tarkoitettu kansallinen lupaviranomainen. Ehdotettu yleislaki ei todennäköisesti ole kovin merkittäviä vaikutuksia asianajotoimistojen toimintaan. Yleislaissa tarkoitettuja asianajopalveluiden ostajille tarkoitettu tietoja asianajajat ovat jo nyt osittain velvollisia antamaan hyvää asianajajatapaa koskevien ohjeiden perusteella.
Etabloitumisdirektiivin säännösten perusteella Suomessa toimii tällä hetkellä neljä ns. EU-rekisteriin kirjoittautunutta asianajaja, jotka on alun perin hyväksytty asianajajaksi muussa jäsenvaltiossa kuin Suomessa.
Helsingissä 20. maaliskuuta 2009
Suomen Asianajajaliiton puolesta
Riitta Leppiniemi
Puheenjohtaja
Lausunto on valmistelu palveludirektiivin implementointia käsittelevässä Asianajajaliiton työryhmässä.
