Asianajajapäivät: Asianajajille uudet eettiset ohjeet

Oikeusjuttujen kommentointi hyvän asianajajatavan mukaista

Asianajajat suhtautuvat julkisuuteen aiempaa myönteisemmin. Asianajajat ovat perinteisesti suhtautuneet varautuneesti hoidettavanaan olevien juttujen kommentointiin tiedotusvälineissä. Alan uudistuneissa eettisissä ohjeissa annetaan kuitenkin selvä lupa esimerkiksi meneillään olevan oikeudenkäynnin kommentointiin silloin, kun asiakas sen hyväksyy.  Asianajajaliitto julkisti uudet ”Hyvää asianajajatapaa koskevat ohjeet” Asianajajapäivillä Helsingissä perjantaina 16.1. Ohjeet tulevat voimaan 1.4.2009.
 
 – Vanhat ohjeet oli kirjoitettu siten, että asianajajat tulkitsivat niitä välillä kenties liiankin tiukasti. Hoidettavana olevien juttujen kommentointia pidettiin hyvän asianajajatavan vastaisena silloinkin, kun asiakas olisi tämän hyväksynyt. Ohjeiden tarkoituksena ei ollut kuitenkaan kieltää asiallista kommentointia. Uudet ohjeet hyväksyvät julkisen esiintymisen vielä aiempaa yksiselitteisemmin, toteaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi.
 
Sekä uusissa että vanhoissa ohjeissa on otettu kantaa julkisuuteen sen vuoksi, että asianajajat eivät saa kommentoinnillaan yrittää epäasiallisesti vaikuttaa tuomioistuimen työhön julkisuuden avulla. Toisaalta asianajaja tarvitsee julkiseen keskusteluun osallistumiseen asiakkaan luvan jo salassapitovelvollisuutensa vuoksi.
 
Julkisuus on korostunut viime vuosina oikeudenkäynneissä. Oikeudellinen uutisointi on arkipäiväistynyt ja asianajajat ovat huomanneet, että oikeustapausten kommentointi voidaan hoitaa asiallisesti vahingoittamatta tuomioistuimen työtä. Niin ikään muut oikeusprosessiin osallistuvat toimijat hoitavan julkisuuden tehokkaasti. Tiedottaminen on esimerkiksi osa poliisien ja syyttäjien ammattitaitoa.
 
 - Uusissa eettisissä ohjeissa todetaan, että tiedottamisen on oltava asiallista ja julkisuutta ei saa käyttää asianajajan oman edun tavoittelemiseen, huomauttaa Riitta Leppiniemi.
 
Tapaohjeissa korostetaan edelleen, että tuomioistuimille tulee antaa työrauha ja niiden ratkaisuja ei saa arvostella epäasiallisesti.
 
Uudet ohjeet julkaistiin 41. Asianajajapäivillä. Päivät ovat Suomen suurin lakimiesten koulutustapahtuma. Pääteema oli tänä vuonna työssä jaksaminen. Asianajajatutkimuksen (2007) mukaan asianajajat tekevät keskimäärin 46 tunnin työviikkoa.

090116 Liite 1 - Tapaohjeet ja asianajajien valvonta (doc) (67 KB)
090116 Liite 2 - Faktaa asianajajista (doc) (67.5 KB)

Lisätietoa:

Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi, p. 0500 464 389
Asianajajaliiton varapuheenjohtaja Mika Ilveskero, p. 020 776 5403
Asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen, p. 040 504 2738

Asianajajapäivät käynnistävät Asianajajaliiton 90. juhlavuoden. Suomen Asianajajaliitto on julkisoikeudellinen yhteisö, jonka tehtävänä on ammattitaitoisten asianajopalvelujen takaaminen kaikille. Kaikki Suomessa toimivat asianajajat ovat Asianajajaliiton jäseniä. Jäsenet ovat kokeneita lakimiehiä, jotka täyttävät erityiset kelpoisuusvaatimukset.

Palaa otsikoihin