LAUSUNTO sisäpiiri-ilmoituksista ja -rekistereistä

Dnro 8/2008

Lausuntopyyntönne 13.3.2008 / Dnro 1/121/2008
Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit -standardin 5.3 muuttaminen

Rahoitustarkastus on pyytänyt Suomen Asianajajaliiton (Asianajajaliitto) lausuntoa 13.3.2008 Sisäpiiri-ilmoitukset ja -rekisterit -standardin 5.3 muuttamisesta. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Muutosten tausta

Standardiin ehdotettujen muutosten taustalla ovat arvopaperimarkkinalain (AML) 5 lukuun ja sijoitusrahastolain (SRL) 99–101 §:iin tehdyt muutokset, jotka tulivat voimaan 1.11.2007.  

Muutoksilla ei ollut asiallista vaikutusta osakkeiden liikkeeseenlaskijoita koskeviin AML:n säännöksiin. Markkinaosapuolien ilmoitusvelvollisuuden laajuutta ja sisältöä sitä vastoin muutettiin siten, että omistuksen julkisuus ei enää koske ilmoitusvelvollisen puolisoa, vä-hintään yhden vuoden samassa taloudessa asunutta perheenjäsentä eikä näiden määräysval-tayhteisöjä. Omistuksen julkisuus ei enää myöskään koske niitä määräysvaltayhteisöjä, jotka ilmoitusvelvollisella on yhdessä perheenjäsenen tai toisen ilmoitusvelvollisen tai tä-män perheenjäsenen kanssa. Myös vaikutusvaltayhteisöjen ilmoitusvelvollisuus poistui.

Rahastoyhtiöiden osalta ilmoitusvelvollisuus muuttui markkinaosapuolia koskevien muu-tosten lisäksi vielä siten, että rahastoyhtiön hallituksen jäsenistä osuudenomistajien valit-semat hallituksen jäsenet eivät ole enää ilmoitusvelvollisia. SRL:n muutoksen johdosta il-moitusvelvollisuus muuttui myös siten, että ilmoitusvelvollisuus koskee Suomessa julkisen kaupankäynnin kohteena olevia osakkeita ja osakkeeseen osakeyhtiölain mukaan oikeutta-via arvopapereita sekä tällaisten arvopapereiden hankkimista tai luovutusta koskevia sopi-muksia ja sitoumuksia riippumatta siitä, onko rahastoyhtiön hallinnoimien sijoitusrahasto-jen varoja sijoitettu näihin arvopapereihin tai johdannaissopimuksiin.

Säilytysyhteisöjen ilmoitusvelvollisten osalta ilmoitusvelvollisuus poistui kokonaan.
 
Standardiin ehdotettuja muutoksia koskevat kommentit

Rahoitustarkastus ehdottaa kirjattavaksi kappaleen 5.4.1 kohtaan (9), kappaleen 6.4.1 koh-taan (12) sekä kappaleen 7.4.1 kohtaan (9) soveltamisohjetta, jonka mukaan hallituksen, hallintoneuvoston ja tilintarkastajan ilmoitusvelvollisuuden katsotaan alkavan ajankohtana, jolloin hänet on valittu tähän tehtävään. Soveltamisohje saattaa joissakin tapauksissa aihe-uttaa ongelmia yhtiön uuden toimitusjohtajan kannalta, jos hän aloittaa tehtävässään vasta suhteellisen pitkän ajan päästä siitä, kun nimitys on tehty ja julkistettu. On mahdollista, että uudelle toimitusjohtajalle annetaan yksityiskohtaisia tietoja yhtiöstä jo hyvissä ajoin ennen tehtävän aloittamista, mutta tässä yhteydessä sisäpiirintietoa voitaisiin ajatella hallittavaksi myös siten, että uusi toimitusjohtaja merkitään tilanteen mukaan joko hankekohtaiseen tai pysyvään sisäpiirirekisteriin. Julkisen kaupankäynnin kohteena olevassa yhtiössä julkiste-taan se ajankohta, jona uusi toimitusjohtaja aloittaa tehtävässään. Ilmoitusvelvollisuuden alkuhetki voitaisiin toimitusjohtajan osalta perustellusti ajoittaa tähän ajankohtaan.

Standardin kappaleen 5.4.5 kohtaan (26) ehdotetaan soveltamisohjetta, jonka mukaan il-moitusvelvollisen ei tarvitsisi ilmoittaa vaikutusvaltayhteisöinään toisen liikkeeseenlaski-jan tytäryhtiöitä, jos ilmoitusvelvollinen on niissä hallituksen jäsen. Täsmennystä ja rajaus-ta on pidettävä perusteltuna, jotta vaikutusvaltayhtiöiksi ilmoitetaan ainoastaan ne yhtiöt, jotka ovat sisäpiirivalvonnan kannalta olennaisessa asemassa. Kappaleen kohdan (27) mu-kaan tytäryhtiö olisi kuitenkin ilmoitettava, jos se käy säännöllisesti kauppaa arvopapereil-la.

Standardin 7.1 kappaleen kohtaa (2) täsmennettäisiin siten, että rahastoyhtiön lukuun tai puolesta toimivana ilmoitusvelvollisena, jolla on mahdollisuus vaikuttaa sijoitusrahaston varojen sijoittamista koskevan päätöksen tekemiseen, pidettäisiin ainoastaan Suomessa asuvaa henkilöä. Tällaiseen asuinpaikkaan perustuvan rajauksen soveltaminen saattaa ai-heuttaa käytännössä ongelmia, kun omaisuudenhoito on pitkälti kansainvälistynyttä toi-mintaa ja kun EU:n sisämarkkinoiden puitteissa sijoitusrahastot toimivat eri tavoin kansal-listen rajojen yli. Tällöin periaatteessa samaa tehtävää samassa rahastoyhtiössä hoitavia henkilöitä kohdeltaisiin eri tavalla asuinpaikan mukaan. Muutto Suomeen tai Suomesta muuttaisi henkilön sisäpiiriläisyyden arviointia.

Standardin kappaleen 7.4.3 kohtaan (21) ehdotetaan selvennystä, jonka mukaan rahasto-osuuksista joudutaan käytännössä aina tekemään ilmoitus, koska vain harvat osuudet on lii-tetty arvo-osuusjärjestelmään (lähinnä vain ETF-rahastot). Tätä selventävää lisäystä voi-daan pitää kannatettavana.

Kappaleen 8.5 mukaan sisäpiirirekisterin pitäjän suositellaan ilmoittavan internet-sivullaan eri sisäpiirirekisterien nähtävilläpitopaikat. Selvyyden vuoksi olisi syytä korostaa, että näh-tävilläpito koskee ainoastaan julkista sisäpiirirekisteriä, ei luvussa 9 tarkoitettuja yrityskoh-taisia sisäpiirirekistereitä.

Luvussa 9 käsitellään yrityskohtaisia ei-julkisia sisäpiirirekistereitä, joita voivat olla vel-vollisia pitämään myös asianajotoimistot. Lain ja standardin tarkoitus on, että yhtiön lu-kuun toimiva asianajotoimisto pitää esimerkiksi hankkeen yhteydessä omaa sisäpiirirekis-teriään, ja yhtiön hankerekisteriin merkitään ainoastaan asianajotoimiston nimi ja sekä päävastuullinen asianajaja. Käytännössä yhtiöt ovat kuitenkin varmuuden vuoksi pyrkineet merkitsemään hankerekisteriin myös kaikki asianajotoimistossa hankkeeseen osallistuvat henkilöt. Siksi standardissa olisi syytä korostaa entistäkin selkeämmin, että asianajotoimis-to pitää itse hankkeeseen liittyvää sisäpiirirekisteriä, eikä yhtiön tarvitse eikä tule pyrkiä kirjaamaan kaikkia asianajotoimiston pitämään rekisteriin kuuluvia henkilöitä yhtiön han-kerekisteriin.

Rahoitustarkastus voi kappaleen 9.3 kohdan (15) mukaan pyytää liikkeeseenlaskijan han-kekohtaisen rekisterin tarkastettavakseen exel-muodossa. Tätä periaatetta sovelletaan myös asianajotoimiston ylläpitämään hankerekisteriin, vaikka asianajotoimisto ei ole rahoitustar-kastuksen valvonnassa samalla tavoin kuin liikkeeseenlaskija. Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että edellä mainittu asianajotoimiston velvollisuus toimittaa Rahoitustar-kastukselle tietoja hankekohtaisesta rekisteristä on ristiriidassa Suomen Asianajajaliiton sääntöjen (19 §) ja asianajajista annetun lain 5 c §:n kanssa. Mainittu sääntökohta kuuluu seuraavasti: ”19 § Sen lisäksi mitä laissa säädetystä vaitiolovelvollisuudesta johtuu, asian-ajaja on velvollinen pitämään omana tietonaan kaiken, mitä hän asiakassuhteensa nojalla on saanut tietää päämiehestä ja tämän oloista.” Laissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden mu-kaan ”asianajaja tai hänen apulaisensa ei saa luvattomasti ilmaista sellaista yksityisen tai perheen salaisuutta taikka liike- ja ammattisalaisuutta, josta hän tehtävässään on saanut tie-don”. Salassapidon rikkominen on rangaistava teko. Edellä mainittu sääntely tulisi ottaa huomioon standardia laadittaessa.

Standardissa olisi selvyyden vuoksi syytä todeta ja vahvistaa nimenomaisesti Rahoitustar-kastuksen vastikään ottama näkemys, jonka mukaan kaupintatilin käyttö ja siihen liittyvä arvo-osuuksien hallintarekisteröinti on sallittua myös suomalaisille arvo-osuuksien halti-joille, mukaan lukien ilmoitusvelvolliset ja muut sisäpiiriläiset.

Helsingissä, huhtikuun 1. päivänä 2008

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO

Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Merja Kivelä, asianajaja,
Asianajotoimisto Castrén & Snellman Oy, Helsinki

Palaa otsikoihin