LAUSUNTO sähköisestä huutokaupasta

Dnro 11/2008

Lausuntopyyntönne 1.4.2008 / TEM141:00/2008

SÄHKÖISTÄ HUUTOKAUPPAA JA DYNAAMISTA HANKINTAJÄRJESTELMÄÄ KOSKEVAA ASETUSTA VALMISTELLEEN TYÖRYHMÄN MUISTIO JA SIIHEN LIITETTY ASETUSLUONNOS

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt Suomen Asianajajaliiton lausuntoa sähköistä huutokauppaa ja dynaamista hankintajärjestelmää koskevaa asetusta valmistelleen työryhmän muistiosta ja siihen liitetystä luonnoksesta valtioneuvoston asetukseksi. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.

Sähköisellä huutokaupalla tarkoitetaan viime vuonna voimaan tulleessa julkisista hankinnoista annetussa laissa (348/2007) ”toistuvaa menettelyä, jonka kuluessa uusia alennettuja hintoja tai tarjouksen sisältämiä tekijöitä koskevia uusia arvoja esitetään sähköisesti ja joka toteutetaan sen jälkeen, kun tarjousten arviointi on saatu kokonaisuudessaan ensimmäisen kerran päätökseen, ja joka mahdollistaa tarjousten luokittelun automaattisen arviointimenetelmän pohjalta”. Sähköistä huutokauppaa käytetään siis osana kilpailuttamista sen viimeisessä vaiheessa.

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan puolestaan ”täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville hankinnoille; hankintamenettely on rajoitetun kestonsa ajan avoin kaikille kelpoisuusehdot täyttäville tarjoajille, jotka ovat esittäneet tarjouspyynnön mukaisen alustavan tarjouksen”.

Määritelmät antavat viitteitä siitä, että kyseessä on hankintayksiköiden kannalta varsin vaativat ja teknisiä valmiuksia edellyttävät menettelyt. Niiden voidaan uskoa olevan ainakin sääntelyn voimassaolon alkuvaiheessa lähinnä suurimpien hankintayksikköjen käytössä.

Kun tiedossa on, että jo yksinkertaisemmassakin hankintamenettelyjen soveltamisessa aiheutuu runsaasti ongelmia, voidaan uskoa, että uusia ehdotettuja menettelyjä koskeva sääntely ainakin alkuvaiheessa aiheuttaa tulkintaongelmia. Asetusluonnos vaatii tuekseen hankintayksiköille oppaita ja konsultointia, että hankintayksiköt kykenevät käytännössä soveltamaan asetusta hankintalain keskeisen syrjimättömyys-periaatteen hengessä.

Eri hankintamenettelyjen käytännön soveltamisongelmat ovat usein samalla oikeusturvaongelmia. Tarjoavien yritysten oikeusturva vaarantuu erityisesti silloin, kun järjestelmä on monimutkainen tai tulkinnanvarainen. Asianajajaliitto onkin tarkastellut ehdotettuja menettelyjä lähinnä tarjoajien oikeusturvan kannalta.

Asetusluonnoksesta on jossain määrin vaikea selkeästi hahmottaa, mitä käytännössä sähköinen huutokauppa ja dynaaminen hankintajärjestelmä tarkoittavat, ja minkälaiset niitä koskevat menettelyt kokonaisuutena ovat. Viittaukset hankintalain ja erityisalojen hankintalain määritelmäsäännöksiin ovat asetuksen soveltajan kannalta riittämättömät. Asetuksessa jää kaipaamaan käytännönläheisempää ja todellisia menettelyjä paremmin kuvaavia määritelmiä ehdotetuille mekanismeille. Eräät ilmaisut heijastelevat suoria lainauksia direktiiveistä ja komission tausta-asiakirjoista, minkä johdosta ne istuvat jossain määrin huonosti suomalaiseen säädöskieleen.

Tarjoajien oikeusturvan kannalta missä tahansa hankintamenettelyssä olennaista on menettelyn läpinäkyvyys. Olennaista on, että järjestelmä kokonaisuutena luo edellytykset hankintayksikölle toteuttaa käytännössä menettely syrjimättömällä tavalla. Aivan olennaista on, että käytännön soveltamistilanteissa tarjoajille annetaan riittävät tiedot menettelyn kulusta ja siitä, kuinka menettelyyn osallistutaan.   

Olennaisinta potentiaalisten, kelpoisuusehdot täyttävien tarjoajien syrjimättömän kohtelun kannalta on, että ehdotettujen menettelyjen mukaisiin tarjouskilpailuihin osallistumista ei tarpeettomasti rajoiteta. Osallistumisen mahdollistamiseen tähdätään erityisesti ilmoitusvelvollisuutta koskevilla säännöksillä. Läpinäkyvyyden kannalta on olennaista erityisesti menettelystä ilmoittaminen, käytettyjen kriteerien selkeys ja niiden johdonmukainen noudattaminen tarjoajan valinnassa. Tässä suhteessa asetusluonnos näyttää sisältävän varsin seikkaperäisen ja riittävän oloisen sääntelyn kelpoisuusehdot täyttävien tarjoajien osallistumismahdollisuuksien varmistamiseksi ja muussa menettelyssä.

Läpinäkyvyyden vaatimus ei tavanomaisissa kilpailuttamismenettelyissä ulotu tarjoajien liikesalaisuuksiin eikä hintoihin tarjouskilpailun kestäessä. Tässä suhteessa ehdotettu sähköinen huutokauppa tuo muutoksen, koska ehdotuksen mukaan ”jokaisessa vaiheessa hankintayksikön tulee toimittaa välittömästi kaikille hyväksytyille tarjoajille vähintään sellaiset tiedot, joiden perusteella nämä voivat milloin tahansa tarkistaa keskinäisen järjestyksensä. Hankintayksikkö voi toimittaa myös muita tietoja…” Toisaalta ehdotetaan säädettäväksi, että ”hankintayksikön tulee kohdella tarjoajia nimettöminä sähköisen huutokaupan eri vaiheiden aikana.” Jos tarkoitus on turvata yhtäältä tarjousten läpinäkyvyys mutta toisaalta tarjoajien nimettömyys menettelyn aikana, tulisi tämä ilmaista ehdotetussa asetuskohdassa selkeämmin.     

Ottaen huomioon, että asetuksella vain täydennetään hankintalain ja erityisalojen hankintalain sääntelyä, sen voidaan Asianajajaliiton näkemyksen mukaan – edellä lausutut kommentit huomioon ottaen - katsoa sisältävän varsin seikkaperäisen sääntelyn ja antavan edellytykset menettelyjen virheettömälle omaksumiselle myös tarjoajien oikeusturvan kannalta.


Helsingissä, huhtikuun 30. päivänä 2008

SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
 
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja

LAATI
Tuomas Aho, asianajaja,
Asianajotoimisto Bützow Oy, Helsinki

Palaa otsikoihin