3.6.2008
LAUSUNTO listayhtiöiden hallinnointikoodista
Dnro 14/2008LAUSUNTO ARVOPAPERIMARKKINAYHDISTYKSELLE KOSKIEN EHDOTUSTA SUOMEN LISTAYHTIÖIDEN HALLINNOINTIKOODIKSI
Arvopaperimarkkinayhdistys on pyytänyt Suomen Asianajajaliiton (Asianajajaliitto) lausuntoa 6.5.2008 päivätystä ehdotuksesta Suomen listayhtiöiden hallinnointikoodiksi. Asianajajaliitto esittää lausuntonaan kohteliaimmin seuraavaa.
Yleistä
Asianajajaliitto pitää tärkeänä sitä, että voimassa olevaa Corporate Governance -suositusta, sen toimivuutta ja tarkoituksenmukaisuutta jatkuvasti tarkkaillaan ja tarvittaessa päivitetään, mistä osoituksena on nyt tarkasteltavana oleva 6.5.2008 päivätty Arvopaperimarkkinayhdistyksen ehdotus.
Corporate Governance -suositus on osoittautunut toimivaksi, eikä siihen ole tarpeellista tehdä merkittäviä muutoksia. Asianajajaliitto pitää hyvänä, että olemassa olevaan suositukseen ei ole esitettykään merkittäviä muutoksia. Nyt esitettyjä tarkennuksia voidaan pääosin pitää tarpeellisina ja hyvin muotoiltuina.
Suosituksiin perustuva itsesääntely on joustavuutensa ja käytännönläheisyytenssä takia parempi vaihtoehto kuin mahdollinen lakeihin tai viranomaismääräyksiin perustuva sääntely. On myös mahdollista, että alan toimijoiden ja intressiryhmien kannat sääntelyn sisältöön tulevat tehokkaammin huomioon otetuksi itsesääntelyssä.
Ehdotuksesta ei käy ilmi, onko suositus tarkoitus edelleen ottaa osaksi Helsingin Pörssin sääntöjä. Nykyinen käytäntö on tässäkin suhteessa osoittautunut toimivaksi.
Suositusta viimeisteltäessä on kiinnitettävä huomiota siihen, että suosituksen merkitys saattaa olla suurempi kuin perinteisesti on ajateltu. On olemassa viitteitä siitä, että suosituksen vastaisen ehdotuksen tekeminen yhtiökokoukselle johtaa kansainvälisten niin sanottujen proxy advisory services- tajoajien kielteisiin suosituksiin kansainvälisille sijoittajille. Käytännössä tämä merkitsee sitä, että huomattava määrä kansainvälisiä sijoittajia saattaa automaattisesti äänestää corporate governance –suosituksen vastaista päätösehdotusta vastaan.
Asianajajaliitto kommentoi seuraavassa ehdotuksen kohtia siinä järjestyksessä kuin ne ilmenevät ehdotuksesta.
Asiakirjan nimeäminen
Hex Oyj:n, Keskuskauppakamarin ja Teollisuuden ja Työnantajain Keskusliiton 17.2.2003 asettaman Corporate Governance -työryhmän työn tuloksena syntynyt ja 1.7.2004 voimaan tullut asiakirja on nimeltään ”Suositus listayhtiöiden hallinnointi- ja ohjausjärjestelmistä”. Asianajajaliitto ei näe syytä siirtyä käyttämään laintasoisiin normeihin ja kodifikaatioihin viittaavaa termiä ”koodi”, ja pitää ”suositus”-nimitystä sen sisältöä ja oikeudellista merkitystä paremmin kuvaavana, informatiivisempana ja selkeämpänä.
Johdannaiset ja osakelainaus
Ehdotuksessa on vain lyhyesti viitattu johdannaisten vaikutukseen suosituksen soveltamiseen. Tämä tapahtuu kohdan 15 perusteluissa. Saattaisi olla perusteltua yleisemmin todeta, missä määrin johdannaisten nojalla osakkeisiin oikeutettu taho mahdollisesti rinnastetaan tai ei rinnasteta osakkeenomistajaan.
Osakkeenomistajan oikeudet (ehdotuksen kohta 1.2)
Asianajajaliitto pitää sinänsä tervetulleena sitä, että yhtiökokouksen päätösvaltaan kuuluvissa asioissa hallitus voi tiedustella merkittävän äänioikeuden omaavien osakkeenomistajien mielipidettä valmisteltavana olevaan päätösasiaan. Tässä yhteydessä ehdotuksessa olisi kuitenkin syytä kiinnittää huomiota sisäpiirisäännöstöön ja siihen, kuinka valmisteltavana olevan asian ilmaiseminen osakkeenomistajille saattaa loukata sisäpiirintiedon ilmaisukieltoa. Mainittuun kohtaan saattaisi olla aiheellista ottaa viittaus sisäpiirisäännöstöön sekä maininta siitä, millä edellytyksillä tietoja voidaan luovuttaa merkittäville osakkeenomistajille ilman, että sisäpiirintiedon ilmaisukieltoa samalla loukataan. Lisäksi on tarpeen muistuttaa ehdotuksessa siitä, että sisäpiirintiedon saajan on ennen sisäpiirintiedon vastaanottamista sitouduttava pitämään tieto luottamuksellisena.
Ehdotettu sanamuoto poikkeaa RATAn standardin 5.2b kohdan 5.4.43 sanamuodosta. Jälkimmäisessä tietojen luovuttamisoikeutta ei ole rajattu yksinomaan niihin tilanteisiin, joissa asiasta päätetään yhtiökokouksessa, vaan tietojen luovuttaminen on mahdollista muulloinkin, kun asian suunnitteleminen ilman merkittävien osakkeenomistajien suostumusta ei olisi tarkoituksenmukaista. Tämäntapaisia eroavuuksia saattaisi olla syytä välttää.
Comply or Explain -periaate (ehdotuksen kohta 1.6)
Ehdotuksessa, kuten myös voimassa olevassa suosituksessa, on eräitä kohtia, joiden osalta on epäselvää, mitä koodi vaatii, milloin on menetelty koodin vastaisesti ja tuleeko yhtiön antaa selitys mahdollisesta koodin vastaisesta menettelystä. Yksi tällainen kohta liittyy hallituksen sukupuolijakaumaan ja toinen hallituksen komiteoihin. Saattaisi olla perusteltua selkeyttää sitä, että kumpikaan mainituista kohdista ei ole sellaisia, joiden osalta selitys olisi annettava. Näin lienee tulkittu nykyistä hallituksen komiteoita koskevaa kohtaa.
Saattaa myös olla syytä kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksessa on useita kohtia, joiden osalta Comply or Explain –periaate toimii heikosti, esimerkiksi suositukset 2-4.
Yhtiökokous (ehdotuksen kohta 2)
Yhtiökokouskutsujen selkeyttä ja informatiivisuutta olisi syytä korostaa niissä esitettävien tietojen riittävyyden ohella. Yhtiökokouskutsujen tulisi olla sellaisia, että niiden perusteella esimerkiksi ulkomaiset osakkeenomistajat voisivat yhä paremmin ja vaivattomammin antaa valtuuttamilleen edustajille (proxy agenteilleen) selkeitä äänestysohjeita.
Yhtiökokouskutsuissa esitettävän informaation tulisi olla siinä määrin selkeää ja tarkkaa, että osakkeenomistaja voisi mahdollisesti tämän informaation perusteella muodostaa ja ilmaista kyllä/ei -kantansa (tai asiasta riippuen muun yksinkertaisesti ilmaistavissa olevan kantansa) asiaan, josta tullaan yhtiökokouksessa äänestämään.
Selkeästi ja tarkasti muotoiltu yhtiökokouskutsu helpottaa huomattavasti äänestysohjeiden antamista ja saattaa kannustaa ulkomaisia institutionaalisia sijoittajia osallistumaan yhtiökokouksiin ja olemaan vain informaation puutteellisuuden ja/tai epäselvyyden vuoksi äänestämättä tietyssä asiassa myönteisesti.
Etukäteistietojen antaminen osakkeenomistajille (ehdotuksen kohta 2.2 - suositus 1)
Suosituksen 1 selvitysosassa on viitattu Osakkeenomistajan oikeudet -direktiiviin (2007/36/EY). Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että direktiivi poikkeaa Suomen voimassa olevasta osakeyhtiölaista muun ohessa yhtiökokouskutsun määräajan osalta. Osakkeenomistajan oikeudet -direktiivi on pantava täytäntöön 3.8.2009 mennessä.
Suosituksen selitysosan merkitys jää epäselväksi, sillä siitä ei voi päätellä, suositellaanko vähintään 21 päivän kokouskutsuaikaa vai ei. Tämäntapaista epäselvyyttä ei ole perusteltua jättää suositukseen.
Jäsenten erityinen asettamisjärjestys (ehdotuksen kohta 3.9)
Kohdassa viitataan tilanteeseen, jossa hallituksen jäseniä asetetaan yhtiöjärjestyksen nojalla erityisessä järjestyksessä. Saattaisi olla perusteltua esittää vastaava selostus myös siinä tilanteessa, että yhtiön työntekijät voivat asettaa edustajia hallitukseen.
Hallituksen jäsenten riippumattomuus (ehdotuksen kohta 3.11)
Ehdotuksessa todetaan, että hallituksen tulisi arvioida jäsentensä riippumattomuus ja ilmoittaa ketkä hallituksen jäsenistä on katsottava riippumattomiksi.
Ehdotusta olisi syytä muokata ehdotettua täsmällisemmäksi. Ehdotuksessa tulisi konkreettisesti todeta milloin, missä yhteydessä ja miten arviointi on suoritettava.
Lisäksi on syytä kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksen kohdassa 11 perusteluissa katsotaan, että jo yhtiökokouskutsussa voitaisiin ottaa kantaa riippumattomuuteen. Tällaisessa tilanteessa riippumattomuutta arvioisi muu taho kuin jo valittu hallitus.
Ehdotuksen mukaan riippumattomuutta koskevassa kokonaisarvioinnissa on otettava riippuvuuden aiheuttavana tekijänä huomioon se, jos jäsen on toiminut yhtiön hallituksen toimivaan johtoon kuulumattomana jäsenenä yhtäjaksoisesti yli 12 vuotta. Kahdentoista vuoden yhtäjaksoisen hallitusjäsenyyden aiheuttama riippumattomuuden menetys kaipaa lisäperusteluja. Asianajajaliitto ei pidä tarpeellisena mainita nimenomaisesti hallitusjäsenyyden tarkkaa vuosimääräistä kestoa sellaisena kriteerinä, joka tulee ottaa riippumattomuutta koskevassa kokonaisarvioinnissa huomioon. Mikäli näin kuitenkin halutaan tehdä, riippuvuuden laukaiseva vuosimäärä tulisi jollain tavalla perustella.
Yleisesti voidaan todeta, että riippumattomuuden arviointi on yksi niistä kysymyksistä, joista liikkeeseenlaskijat saattaisivat mielellään kysyä lisätietoa esimerkiksi Arvopaperimarkkinayhdistykseltä.
Johtoryhmän ja hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan omistustiedot (ehdotuksen kohdat 3.12, 5.3, 6.3 ja 7.2.4)
Edellä luetelluissa ehdotuksen kohdissa luetellaan ne osakeomistukset ja yhtiön osakkeisiin perustuviin kannustinjärjestelmiin perustuvat omistukset ja oikeudet, joita edellä luetelluilla henkilöillä on, sekä hallituksen jäsenelle tilikauden aikana palkkioina luovutettujen osakkeiden ja osakejohdannaisten oikeuksien määrät.
Asianajajaliitto kiinnittää huomiota siihen, että yhtiön johdolla ja vastuuhenkilöillä voi olla muitakin lueteltuihin verrattavia taloudellisia sidoksia yhtiöön kuin ehdotuksessa mainitut omistukset ja oikeudet. Ne tulisi niin ikään mainita ehdotuksessa. Aivan yhtä merkityksellinen tieto kuin yhtiön johdon ja vastuuhenkilöiden osakeomistus, voi nimittäin olla myös esimerkiksi tieto siitä, millaisia johdannaisinstrumentteja (esimerkiksi warrantteja) kyseisillä henkilöillä on. Tältä osin olisi syytä muotoilla ilmoitussuositus yleisluontoisemmin siten, että se kattaa myös kaikki tällaiset instrumentit.
Toimitusjohtaja hallituksen puheenjohtajana (ehdotuksen kohta 5.4)
Suosituksen perusteluosassa edellytetään yhtiön selostavan perustelut sille, miksi toimitusjohtaja toimii hallituksen puheenjohtajana. Jää epäselväksi, mikä on tämän vaatimuksen suhde yleisesti noudatettavaan comply or explain –periaatteeseen.
Yksinomaisen kielteinen suhtautuminen ulkopuolisten hallituksen jäsenten osallistumiseen johdon kannustinjärjestelmiin (ehdotuksen kohta 7.2.3)
Ehdotuksessa suhtaudutaan, kuten voimassa olevassakin suosituksessa, kielteisesti johdon kannustinjärjestelmien ulottamiseen yhtiön hallituksen ulkopuolisiin jäseniin. Vaikka on totta, että tällaiset kannustinjärjestelmät joissakin tapauksissa saattavat vaikeuttaa yhtiön toimivan johdon valvontaa, on kuitenkin hyvin mahdollista, että hallituksen jäsenten intressien voimakkaampi yhdistäminen osakkeenomistajien intresseihin olisi joissakin tapauksissa perusteltua. Suositusta viimeisteltäessä olisi ainakin harkittava sitä, että suosituksen sanamuotoa muutettaisiin tältä osin myönteisemmäksi. Sinänsä velvollisuus tämän tapaisten kannustinjärjestelmien ilmoittamiseen voitaisiin asettaa.
Toimisuhteinen hallituksen puheenjohtaja (ehdotuksen kohta 7.3.2)
Suosituksessa käsitellään toimisuhteista hallituksen puheenjohtajaa. Ilmeisesti ei ole mahdollista valita henkilöä hallituksen puheenjohtajaksi ajatuksin, että tämä toimii päätoimisena hallituksen puheenjohtajana ilman, että valintaa tehtäessä samalla päätettäisiin hallituksen puheenjohtajan koko palkkiosta. Ehdotetun suosituksen perustelut hämärtävät tätä kysymystä.
Sisäinen valvonta, riskienhallinta ja sisäinen tarkastus (ehdotuksen kohta 8)
Asianajajaliiton näkemyksen mukaan on myönteistä, että ehdotukseen ei ole sisällytetty kohtuuttomia sisäisen valvonnan, riskienhallinnan ja sisäisen tarkastuksen vaatimuksia. On tärkeää, että listayhtiön on ainoastaan informoitava siitä millaisia näitä koskevia toimintaperiaatteita listayhtiö soveltaa ja siitä miten näitä koskevat käytännön toiminnot on yhtiössä järjestetty. Suomen osakemarkkinoiden kehityksen näkökulmasta on tärkeää, että listayhtiöille ei aseteta niin raskaita hallinnollisia vaatimuksia, että pörssilistautumisen kynnys nousee tarpeettoman korkeaksi.
Tilintarkastus – Johdanto (ehdotuksen kohta 11.1)
Tilintarkastusta koskevan osion johdannossa – tai missään muussakaan kohdassa – ei ole korostettu tai edes mainittu tiedottamisen jatkuvuuden merkitystä
Voimassa olevan arvopaperimarkkinalainsäädännön nojalla pörssissä noteeratun yhtiön tiedottamisen tulee olla järjestetty siten, että muun muassa kaikki sellaiset päätökset ja liikkeeseenlaskijaa ja sen toimintaa koskevat seikat, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan arvopaperin arvoon, kyetään tiedostamaan ja julkistamaan ilman aiheetonta viivytystä.
Asianajajaliitto katsoo, että ehdotuksessa tulisi korostaa listayhtiöiden jatkuvaa tiedonantovelvollisuutta.
Selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (ehdotuksen kohta 11.2)
Asianajajaliitto pitää onnistuneena ehdotuksen muotoilua siten, että ehdotuksessa yhtiön tulee antaa toimintakertomuksesta erillinen kertomus yhtiön hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä.
Helsingissä 3. kesäkuuta 2008
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATI
Kai Kotiranta, Asianajotoimisto Borenius & Kemppinen Oy
Manne Airaksinen, Asianajotoimisto Roschier Oy
Suomen Asianajajaliiton lausunnot valmistellaan oikeudellisissa asiantuntijaryhmissä. Asiantuntija ryhmien toiminnassa on kaikkiaan mukana noin 120 asianajajaa. Tämä lausunto on valmisteltu arvopaperimarkkina- ja rahoitusoikeuden sekä yhtiöoikeuden asiantuntijaryhmissä.
