31.1.2008
LAUSUNTO lapseksiottamisesta annetun lain uudistamistarpeista
Dnro 38/2007Lausuntopyyntönne 27.11.2007 / OM 16/41/2007
LAUSUNTOPYYNTÖ ARVIOMUISTIOSTA KOSKIEN LAPSEKSIOTTAMISESTA ANNETUN LAIN UUDISTAMISTARPEITA
Suomen Asianajajaliitto esittää lausuntonaan seuraavaa.
Lausuntopyynnössä esille nostetut seikat ovat sellaisia, että niiden ratkaiseminen on tarkoituksenmukaista järjestää lapseksi ottamista (adoptiota) koskevan lainsäädännön kokonaisuudistuksen yhteydessä. Samassa yhteydessä tulisi ottaa tarkasteluun myös ns. aikuisadoptioon liittyvät uudistustarpeet.
Laissa rekisteröidystä parisuhteesta todetaan rekisteröinnin oikeusvaikutukset avioliittoon rinnastettaviksi erikseen mainittuja poikkeuksia lukuun ottamatta. Mikäli hallitusohjelman tavoitteen mukaiseen lainsäädäntöön päädytään, perheen sisäisen adoption osalta oikeudellisesti selkeintä olisi se, että säännökset olisivat samat riippumatta siitä tuleeko parisuhteeseen tässä tapauksessa sovellettavaksi avioliittolaki vai laki rekisteröidystä parisuhteesta. Perheen sisäinen adoptio olisi siten mahdollinen rekisteröidyssä parisuhteessa tai avioliitossa.
Biologisen vanhemman oikeudet tulee turvata tässäkin tapauksessa nykyisen säännöstön mukaisesti. Myös tältä osin sääntelyn tulisi olla samanlainen riippumatta siitä onko kyseessä avioliitto vai rekisteröity parisuhde.
Adoptioprosessin osalta olisi syytä kokonaisuudistuksen yhteydessä harkita sitä, voitaisiinko prosessi yhtenäistää riippumatta siitä, onko kyseessä kotimainen vai ulkomainen adoptio. Sosiaalitoimen osalta ongelmallista on se, että selvityksen ja sijoitusratkaisun tekee sama taho, jolloin käytännössä adoptio voi estyä sosiaalitoimen tekemän ratkaisun vuoksi.
Selvitystyö eli nykyinen ottolapsineuvonta on luonteeltaan selvästi sosiaalitoimen alaan kuuluvaa. Ottolapsineuvonnan selvitysvaihe ja vastaavasti palveluntarjoajien selvitystyö tulisi siten järjestää nykyisen järjestelmän mukaisesti kunnallisena tai luvanvaraisena toimintana. Sen sijaan sijoituspäätösten tekeminen tulisi erottaa tästä toiminnasta.
Adoptioprosessi edellyttää siihen osallistuvilta tahoilta monialaista asiantuntemusta. Adoptiota hakevien henkilöiden kannalta taas ennakoitavuutta ja yhdenvertaista kohtelua ja ratkaisukäytäntöä on pidettävä tavoiteltavana asiana. Tämän vuoksi olisi luontevaa, että nykyisin adoptiolautakunnalle kuuluvat tehtävät keskitettäisiin lääninhallituksiin. Lääninhallituksille voitaisiin siirtää myös kotimaisten adoptioiden osalta sijoituspäätösten teko. Tällä keskittämisellä varmistettaisiin ammattitaitoiset, yhdenmukaiset ja ennakoitavat ratkaisut.
Ottaen huomioon adoptioasioiden jakautuminen lääninhallitusten nykyisille toiminta-alueille ei voida pitää tarkoituksenmukaisena sitä, että niitä käsiteltäisiin jokaisessa lääninhallituksessa. Tarvittava erityisosaaminen ja keskittämisen tuomat edut saadaan käyttöön vain siinä tapauksessa, että ratkaisut keskitetään yhteen tai korkeintaan kahteen nykyisistä lääninhallituksista.
Lääninhallituksella tulisi olla mahdollisuus ratkaista asia sen laadusta riippuen joko suppeammassa tai laajemmassa kokoonpanossa. Tällöin laajemmassa kokoonpanossa tulisi olla juridisen ja terveydenhuollollisen asiantuntemuksen lisäksi myös muuta tarvittavaa erityisasiantuntemusta. Perheen sisäiset adoptiot voitaisiin pääsääntöisesti käsitellä nykyisen järjestelmän mukaan suoraan tuomioistuimessa.
Lopullinen ratkaisuvalta adoptioasioissa tulee säilyttää tuomioistuimella.
Aikuisadoptioiden osalta tulee kokonaisuudistuksen yhteydessä harkita sääntelyn ja kriteereiden täsmentämistä. Nämä asiat tulisi jatkossakin käsitellä suoraan tuomioistuimessa.
Muutoksenhakumahdollisuudet tulee säilyttää mahdollisimman laajoina lukuun ottamatta lupaviranomaisen valitusoikeutta, johon tulee suhtautua pidättyvästi. Sen tulisi voida olla mahdollinen vain erityistilanteissa. Valitusviranomaisen tulisi myös voida ratkaista valituksenalainen asia itse ilman asian palauttamista. Myös Helsingin hovioikeuden ensimmäisenä asteena nykyisen lain mukaan tekemistä ratkaisuista tulee olla valitusmahdollisuus.
Mikäli itsenäisten adoptioiden asema kokonaisuudistuksessa säilytetään, tulee ratkaisu perustaa paitsi muodollisten edellytysten tutkimiseen, niin myös siihen, onko ratkaisua pidettävä lapsen edun mukaisena. Tällöin olisi edellytettävä, että asiassa hankitaan nykyistä selvitystä vastaava selvitys taikka ainakin lupaviranomaisen lausunto.
Mikäli perimykseen liittyvät siirtymäsäännökset kumotaan, tulee varata riittävä siirtymäaika ja huolehtia asian huolellisesta tiedottamisesta.
Lapseksi ottamiseen (adoptioon) liittyvän lainsäädännön kokonaisuudistuksen valmistelutyössä tulee huolehtia mahdollisimman laaja-alaisen työryhmän perustamisesta.
Helsingissä, tammikuun 31. päivänä 2008
SUOMEN ASIANAJAJALIITTO
Riitta Leppiniemi
Suomen Asianajajaliiton puheenjohtaja, asianajaja
LAATIJAT
Kristiina Rintala-Jaalivaara, asianajaja, Asianajotoimisto Reims & Co Oy, Helsinki
Ruut Kallioinen, asianajaja, Asianajotoimisto Kallioinen, Tolppanen, Salminen & Co Oy, Hämeenlinna
