Oikeudelliset uutiset, kotim. tietolähteet, arkisto 2012
Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos: Huostaanottoasioiden siirto hallinto-oikeuksiin oli perusteltua
Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksessa selvitettiin, miten uusi päätöksentekomenettely toimii hallintooikeuksissa erityisesti asianosaisten oikeusturvan parantamisen ja lapsen edun huomioimisen näkökulmasta
Tutkimuksen mukaan hallinto-oikeudet huolehtivat varsin hyvin menettelyllisen oikeudenmukaisuuden toteutumisesta, kuten siitä, etteivät laissa säädetyt määräajat ylity ja että asianosaiset tulevat asiamukaisesti kuulluiksi. Myös prosessin kesto hallinto-oikeudessa on kohtuullinen. Sen sijaan kysymys siitä, tulevatko asianosaiset aidosti kuulluiksi ja huomioon otetuiksi, jää vaille vastausta. Näyttää myös siltä, ettei huostaanottoprosessissa hyvistä pyrkimyksistä huolimatta edelleenkään ole tahoa joka keskittyisi lapseen.
Eri hallinto-oikeuksien toiminnoissa oli myös paikoin selkeitä eroja, mikä voi olla ongelma asianosaisten tasavertaisen kohtelun kannalta. Lisäksi prosessinjohdossa ja päätösten perusteluissa oli puutteita. Onkin selvää, ettei menettelyn lainmukaisuus yksin riitä laadun takeeksi, ja erityisesti tässä suhteessa hallinto-oikeuksien toiminnassa on parantamisen varaa.
Tutkimusaineistoina olivat hallinto-oikeuksien huostaanottoasioissa keväällä 2010 antamat ratkaisut kolmen kuukauden ajalta. Lisäksi tutkimuksessa haastateltiin yli 40 hallinto-oikeustuomaria, sosiaalityöntekijää ja avustajaa sekä neljää huostaanottoprosessin läpikäynyttä perhettä. Tutkimuksessa myös havainnoitiin hallinto-oikeuden suullisia käsittelyjä huostaanottoasioissa
Huostaanottoasioiden käsittelyssä avustajan käyttö on kuitenkin lisääntynyt viime vuosina. Erityisesti avustajaa käyttävät lasten huoltajat. Tässä tutkimuksessa avustaja oli mukana 43 prosentissa tapauksia
Uudella lastensuojelulailla pyrittiin vahvistamaan lapsen asemaa prosessissa selkeyttämällä ja täsmentämällä säännöksiä lapsen kuulemisesta sekä lapselle määrättävästä avustajasta ja edunvalvojasta. Tavoitteista huolimatta lapsilla ei juurikaan ole prosessissa omaa avustajaa tai edunvalvojaa, kun taas huoltajilla on yhä useammin ollut. Tällöin erityisesti kaikkein nuorimmat lapset voivat jäädä prosessissa hyvin näkymättömiksi. Lisäksi huostaanottoasioissa eri osapuolten oikeudet voivat olla ristiriidassa keskenään ja eri osapuolilla voi olla vastakkaisia näkemyksiä siitä, mikä on lapsen etu asiassa. Erityisesti tällaisissa ristiriitatilanteissa olisi suotavaa, että myös lapsella olisi oma avustaja Tutkimuksessa nousi esiin myös teini-ikäisten (13–17-vuotiaiden) nuorten huostaanotot. Niiden määrä on viime vuosina voimakkaasti lisääntynyt. Myös tämän tutkimuksen aineistossa teini-ikäiset olivat suurin huostaanotettujen lasten ryhmä. Teiniikäisten huostaanottojen taustalla vaikuttavat useimmiten erilaiset käytöshäiriöt ja psyykkiset ongelmat. Näitä huostaanottoja, niiden perusteita ja vaikuttavuutta olisi jatkossa ehdottoman tärkeää tutkia tarkemmin.
