OPTL:ltä verkkojulkaisu ”Henkirikoskatsaus 2010”

Henkirikollisuuden taso on Suomessa Euroopan unionin kuudenneksi korkein ja keskimääräistä korkeampi myös kaikki Euroopan maat huomioiden

Rikollisuustason korkeus selittyy suurelta osin

keski-ikäisten työttömien miesalkoholistien poikkeuksellisen korkealla

rikollisuustasolla. Muiden sosioekonomisten ryhmien henkirikollisuus

ei Suomessa tasoltaan juurikaan eroa muiden läntisen Euroopan

maiden tilanteesta.

• Vuonna 2009 poliisin tietoon tuli Tilastokeskuksen poliisitilaston

mukaan 138 (–14 %) uhrin kuolemaan johtanutta tahallista väkivaltarikosta.

Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti oli 2,6. Vuonna

2010 henkirikosten määrä oli ennakkotietojen mukaan 136 (–1%) ja

rikollisuustaso 2,5.

• Henkirikollisuuden seurantajärjestelmän (HSJ), johon rikokset kirjataan

vasta esitutkinnan päätyttyä, tämän hetkisen arvion (1.1.2011)

mukaan rikosten lopulliseksi määräksi vuonna 2009 tulee enintään

122 (–8 %). Rikollisuustaso 100 000 asukasta kohti on 2,3.

• Henkirikollisuuden vuotuinen taso oli vakaa 1970-luvun puolivälistä

1990-luvun jälkipuoliskolle (noin 3 rikosta 100 000 asukasta kohti).

Viimesten kymmenen vuoden aikana taso on ollut selvässä laskussa,

joskin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria. Lasku on tapahtunut

yksinomaisesti miesten tekemissä henkirikoksissa, sekä miehiin että

naisiin kohdistuneissa.

• Henkirikosten pääosa liittyy keski-ikäisten työelämän ulkopuolella

olevien miesten keskinäisiin alkoholinkäyttötilanteisiin. Vuosina 2003–

2009 69 %:ssa aikuisten välisiä henkirikoksia kaikki osapuolet olivat

rikoshetkellä humalassa, 82 %:ssa rikoksia ainakin yksi osapuolista

oli humalassa.

• Henkirikoksissa yleisin uhri on tuttavan tai ystävän surmaama mies

(44 % uhreista). Seuraavaksi yleisimmät ovat parisuhdekumppanin

surmaama nainen (19 %) ja uhrille ennalta tuntemattoman henkilön

surmaama mies (10 %).

• Vuosina 2003–2009 henkirikoksiin syyllistyneistä miehistä 55 % oli

tuomittu tuomoistuimessa henki- tai pahoinpitelyrikoksesta viimeisten

kymmenen vuoden aikana ainakin kerran, 37 % oli ollut aikaisemmin

vankilassa.

• Henkirikollisuuden alueelliset tasoerot ovat huomattavat. Korkeimmat

rikollisuutasot löytyvät Itä- ja Pohjois-Suomen maakunnista. Kuluvalla

vuosikymmenellä rikollisuustaso on ollut korkein Lapissa ja alhaisin

läntisellä Uudellamaalla.

• Henkirikoksista vuosina 2003–2008 epäillyistä 86 % vastaan nostettiin

syyte ja 76 % tuomittiin rangaistukseen. Rangaistukseen tuomituista

94 % sai ehdottoman vankeusrangaistuksen. Katsauskaudella taposta

tuomittujen miesten keskirangaistus oli 9 vuotta 5 kuukautta ja naisten

8 vuotta 5 kuukautta vankeutta.