Pääkirjoitus

Hiljaiset työjuhdat

Olemme viime aikoina kokeneet paljon ja saaneet myös paljon aikaan, mistä voimme olla ylpeitä.  Oikeusaputoimistojen nettomenot olivat 22,9 miljoonaa euroa vuonna 2009. Oikeusaputoimistoihin saapui tuolloin noin 51 000 asiaa.  Näiden varsinaisten oikeusaputoimeksiantojen lisäksi oikeusapusihteerit antoivat puhelimessa oikeusapuohjausta yli 14 000 asiakkaalle. Yksityisille asianajajille oikeusapupäätöksistä tehtiin 22 400.

Oikeusaputoimistot palvelivat siten yhteensä yli 87 000 asiassa. Tämän työmäärän tuottivat 225 oikeusavustajaa ja 211 sihteeriä, vuosi vuodelta vähenevä määrä.

Oikeusaputoimistot ottivat viime vuonna edunvalvonnan vastaan kunnilta, kaikkiaan 400 henkilöä.  Oikeusaputoimistoihin rekrytoitiin myös lisää 87 edunvalvontahenkilöä. Otimme edunvalvontahenkilöstön mukaan organisaatioomme, hankimme toimitiloja ja kalusteita ja hoidimme muutot. Toimitilojen hankkiminen ja muutot ovat jatkuneet vielä kuluvan vuoden puolella.

Oikeusapuväki on aina tehnyt, mitä työnantaja on meiltä edellyttänyt. Otimme vastaan edunvalvonnan erittäin lyhyellä aikataululla, ryhdyimme tekemään keskenkasvuisella Romeo-ohjelmalla sähköisiä oikeusapupäätöksiä ja käytämme sitä oikeusaputyössä, vaikkei se toimeksiantojen hoitamiseen vielä kunnolla taivukaan. Kaikki eivät ole yhtä kilttejä edes joulun lähestyessä. Tuomioistuimet vastustavat Romeon käyttöönottoa.

Oikeusministeri Tuija Brax on useaan otteeseen todennut, että oikeusaputoimistojen verkosto täytyy pitää mahdollisimman kattavana oikeudellisten palvelujen turvaamiseksi, vaikka muita oikeushallinnon virastoja keskitetään.

Oikeusaputoimisto on se oikeusturvaketjun lenkki, joka takaa perimmäisestäkin pirtistä pääsyn vaikka Strasbourgiin. Toivottavasti se voidaan taata jatkossakin.

Oikeusaputoimenjohtaja, asianajaja Marja-Leena Levänen

Edunvalvontaa yksityistetään

Oikeusaputoimistot ostavat tällä hetkellä edunvalvontapalveluja erilaisilta palveluntuottajilta liki 3 000 asiakkaalle. Oikeusministeriö selvittelee parhaillaan yleisen edunvalvonnan ostopalvelujen käytön lisäämistä. Ostopalvelutyöryhmä jättää loppuraportin joulukuun loppuun mennessä.

Edunvalvontapalvelujen tuottaminen siirtyi kunnilta valtiolle kaksi vuotta sitten. Tällä hetkellä niitä järjestää 41 oikeusaputoimistoa. Toimipaikkoja on noin 150 ja edunvalvontahenkilökuntaa liki 500. He hoitavat noin 30 700 asiakkaan taloudellisia ja muita asioita. Yleiset edunvalvojat hoitavat noin 67 prosenttia kaikista täysi-ikäisten edunvalvonnoista.

Valtion tuottavuusohjelma edellyttää, että edunvalvonnan henkilöstöä vähennetään 90 henkilötyövuotta vuoteen 2015 mennessä.

– Tavoitteena on, että nykyistä suurempi osuus palveluista voidaan hankkia ostopalveluina markkinoilta. Oikeusaputoimistojen toimipaikkaverkoston harventuessa alueellisen palvelun turvaaminen voi tapahtua ostopalvelujen kautta, sanoo oikeusministeri Tuija Brax.
Oikeusaputoimistot ostavat tätä nykyä noin 2 800 asiakkaan edunvalvontapalvelut ulkopuoliselta palveluntuottajalta. Ostopalveluja tuottaa 21 kuntaa, yksi järjestö ja kaksi yksityistä ammatinharjoittajaa.

Ensi keväänä kilpailutetaan vuonna 2012 alkava edunvalvontapalvelujen tuottaminen. Tavoitteena ovat pitkäaikaiset sopimukset, joissa painotetaan laatua. Kilpailutuksia järjestetään todennäköisimmin niissä toimistoissa, joissa on tulossa henkilöstövähennyksiä.

Raija Lahtinen

Ilo lisää ongelmanratkaisutaitoja

Elämässä voi olla paljon iloa ja sitä voi lisätä pieninkin keinoin. Psyykettä pitää hoitaa kuten omaa fyysistä kuntoa ja sosiaalisia suhteita.

–  Voimistamalla hyviä puolia jo ennakkoon saat ne käyttöön silloin, kun elämä tuntuu hajoavan käsiin, sanoo psykologi Tony Dunderfelt.

Psyyke on muokkautuvainen ja taipuvainen itsensä korjaamiseen. Voimme luoda uusia tapoja ja parempia käytännön toimintamalleja. Se edellyttää kuitenkin oivallusta ja harjoittelua.

Psykologisella harjoittelulla vähennetään kielteisiä ajatuskuvioita ja haitallisia toimintamalleja ja lisätään hyviä toimintamalleja. Huolestuneisuutta ja pahaa oloa voi vähentää muuttamalla omia, usein virheellisiä tulkintoja. Hyvien asioiden havainnointi, näkökulman vaihtaminen ja tilanteen uudelleen määrittely auttavat huomaamaan vaihtoehtoja, jolloin ongelmanratkaisu helpottuu.

– Asianajajilla on sisäsyntyinen halu ratkaista luovalla tavalla ongelmia ja menestyä, mutta raaka työ voi haitata sitä ajan mittaan. Seurauksena saattaa olla psyyken heiluriliike ylivakavan ja toisaalta kyynisen piittaamattomuuden välillä, jolloin ongelmanratkaisukyky katoaa, huomauttaa Dunderfelt.

Raija Lahtinen