Pääkirjoitus

Ammattikuntamme historian avulla valottuu se, miksi oikeusjärjestelmämme on muodostunut nykyisenlaiseksi, ja miten asianajajan rooli on kehittynyt kirjoittaa 

Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi pääkirjoituksessa.

Historiateoksen avulla katsotaan menneeseen, mutta miltä Asianajajaliiton ja asianajajien tulevaisuus näyttää? Kaikkien oikeudenkäyntiasiamiesten saattaminen valvonnan piiriin tuo muutoksia. Täydennyskoulutuksen taso on pidettävä korkeana ja tarjottava koulutusta yhä useammalta oikeudenalalta. On huolehdittava siitä, että nuoret omaksuvat asianajajan ammatti-identiteetin, ja että vanhemmat saavat eväitä työssä jaksamiseen.

Asianajajaliitolla ei ole ollut ainakaan tähän mennessä vaikeuksia saada aktiiveja

paikallistason tai liiton tehtäviin, mutta vastaako nykyinen organisaatio

paikallisosastoineen ja edustuskiintiöineen tulevaisuuden tarpeita? Tunnemme lainsäädännön puutteet ja oikeusturvan kehittämistarpeet. Tulevaisuudessa meidän on oltava oikeuspoliittisessa toiminnassa vielä aktiivisempia ja aloitteellisempia. Kansainvälisissä asioissa työsarka on lähes loputon. Tehokas tiedottaminen ja liiton sekä yksittäisten asianajajien osallistuminen yhteiskunnalliseen toimintaan ja keskusteluun on tarpeen.

Samoin kuin asianajajan työ myös Asianajajaliitossa tehtävä työ on pitkäjänteistä. Tavoitteita ei saavuteta hetkessä. Asianajajien arvostus on noussut, mikä yhdessä aktiivisen ja ammattitaitoisen toimintamme kanssa lisää mahdollisuuksiamme vaikuttaa tärkeisiin asioihin.

Riitta Leppiniemi

Asianajajaliiton puheenjohtaja

Hallituksen strategiaseminaari

Asianajajaliiton hallituksen strategiaseminaarissa elokuussa pohdittiin, mihin

Asianajajaliittoa tarvitaan. Tarkastelukulma asetettiin vuoteen 2019, jolloin liitto

täyttää sata vuotta. Seuraavien kymmenen vuoden aikana liiton on hoidettava

lakisääteiset tehtävänsä. Mutta kuinka paljon rinnalla on oltava muuta toimintaa ja

missä muodossa?

Ulospäin liitto näyttäytyy ammatillisena etujärjestönä, mutta asianajajalain mukaan liiton lakisääteiset tehtävät ovat asianajajaksi hyväksyminen ja jäsenistön valvonta. Näiden velvoitteiden myötä liitto on osa välillistä valtionhallintoa, ei ammatillinen etujärjestö. Valtiosta erotettu rooli turvaa kuitenkin asianajajien riippumattomuuden. Asianajotoiminnan peruslähtökohta on sama kaikissa oikeusvaltioissa.

Toisaalta liitto myös kehittää asianajotoimintaa, kouluttaa, järjestää tapahtumia ja muita jäsenpalveluita, viestii sekä vaikuttaa aktiivisesti oikeuspolitiikassa.

Keskustelu liiton roolista on ajankohtainen. Mahdollinen oikeudellisten palveluiden valvonnan laajentaminen muihin kuin asianajajiin tuonee liiton kontolle lisätyötä. Käytännössä uudistus edellyttäisi myös liiton sääntöjen ja asianajajalain uudistamista. Olennaista on myös ratkaista, millaisella organisaatiolla liiton tehtäviä jatkossa hoidetaan.

Janne Laukkanen

Nuoret asianajoalalla

Nuoria vetää asianajoalalle työn monipuolisuus, itsenäisyys ja haasteellisuus. Etenemismahdollisuudet ovat hyvät. Työn miinuspuolia ovat kiire, ylityöt sekä työn, vapaa-ajan ja perheen yhteensovittamisen vaikeus. Oman ajankäytön hallinta on vaikeaa. Työmäärää on vaikea ennakoida eikä siihen aina pysty itse vaikuttamaan. Nuorten juristien työtilanne asianajotoimistoissa on suhteellisen hyvä. 

Harjoittelupaikkoja on ollut opiskelijoille tarjolla lähes entiseen malliin, mutta uusien lakimiesten palkkaaminen on vähentynyt hieman. Lakimiesten työttömyys lisääntyi Suomessa 1990-luvun syvän laman aikana myöhemmin kuin työttömyys yleensä, joten syksy ja kevät näyttävät, mihin suuntaan työllisyys kehittyy.

Tiina Komi

Nuorten Forum

Nuorten Forum kokosi Helsinkiin syyskuussa yli 150 nuorta asianajajaa tai asianajotoimistossa työskentelevää lakimiestä. Seminaarissa luennoitiin muun muassa neuvottelutaitoista sekä todistajapsykologiasta ja -kuulustelusta.   

Tiina Komi