Pääkirjoitus: Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia kiristetään

Oikeudenkäyntiavustajien kelpoisuusvaatimuksia pohtiva oikeusministeriön työryhmä on julkistanut alustavia linjauksiaan kelpoisuusvaatimuksista. Työryhmä kaavailee myös muiden oikeudenkäyntiavustajien kuin asianajajien ja julkisten oikeusavustajien toiminnan saattamista valvonnan piiriin, kirjoittaa Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemi pääkirjoituksessa. 

Muita oikeudenkäyntiavustajia varten luotaisiin erillinen lupajärjestelmä. Luvan myöntäisi perustettava uusi riippumaton lautakunta ja kelpoisuusehdot luvan saamiseksi olisivat lievemmät kuin asianajajaksi pääsemiseksi. Rivien välistä voitaneen lukea, että asianajajat eivät avustajana toimimiseksi tarvitsisi erillistä lupaa. Oikeudenkäyntiavustajat olisivat velvollisia noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja olisivat valvonnan alaisia.

Valvovana tahona olisi Asianajajaliiton valvontalautakunta, jonka riippumattomuutta liitosta vahvistettaisiin. Sen jäseniksi tulisi myös luvan saaneita oikeudenkäyntiavustajia.

Toteutuessaan työryhmän linjaukset merkitsisivät muutoksia Asianajajaliiton organisaatioon. Valvontalautakunnan riippumattomuuden vahvistaminen tarkoittanee paitsi lautakunnan itsenäisen aseman vahvistamista liiton sisällä myös valvontaan osallistuvan liiton henkilökunnan aseman tarkastelua. Valvonta-asioissa on kysymys julkisen vallan käyttämisestä, ja näitä tehtäviä hoitavien henkilöiden on toimittava virkavastuulla.

Nyt julkistettujen alustavien linjausten perusteella voidaan arvioida työryhmän työssä tulevan esille lukuisia Asianajajaliittoon vaikuttavia yksittäisiä kysymyksiä, jotka antavat aiheen muuttaa voimassa olevaa asianajajalakia ja täten myös liiton sääntöjä. Liiton on otettava kantaa siihen, miten sovittaa toisiinsa toisaalta asianajajakunnan riippumattomuus ja toisaalta liiton velvollisuus julkisoikeudellisena yhteisönä hoitaa yhteiskunnallista tehtävää.

Riitta Leppiniemi

Asianajajaliiton puheenjohtaja

Konkurssipesien nettihuutokaupat yleistyvät

Internet kehittyy yhä merkittävämmäksi konkurssipesien kauppapaikaksi. Erityisen hyvin sähköiseen huutokauppaan sopivat pienet pesät sekä yksittäiset koneet, laitteet ja autot.

Nettihuutokaupasta voi huutaa erikoisiakin kohteita, kuten yli 20 hehtaarin saaren.

Konkurssien ja niitä seuraavien konkurssihuutokauppojen määrä on lisääntynyt selvästi. Konkurssipesät ovat olleet leimallisesti pieniä. Nettihuutokaupoissa on myyty tähän mennessä viitisenkymmentä konkurssipesää. Internet-huutokauppaan sisältyy hyvin vähän riskejä, kun maksu suoritetaan ennen kuin tavara liikkuu.

Tiina Ruulio

Pohjoismaiden ja Baltian asianajajajärjestöt koolla

Pohjoismaiden ja Baltian maiden asianajajajärjestöjen puheenjohtajat, varapuheenjohtajat ja pääsihteerit kokoontuivat huhtikuussa Helsingissä.  Kokouksessa puhuttiin muun muassa vallitsevan taloudellisen taantuman vaikutuksista asianajajan ja hänen asiakkaansa väliseen luottamussuhteeseen. Luottamussuhde on vaarantunut Islannissa talouskriisin aikana. Sama suuntaus voi levitä muuallekin Eurooppaan. 

Asianajajaliitto täyttää 90 vuotta

Asianajajaliitto täyttää tänä vuonna 90 vuotta. Sitä juhlistettiin kansainvälisessä seminaarissa. Dosentti Heikki Pihlajamäki on tutkinut asianajotoiminnan historiaa ja kertoi kansainvälisille vieraille suomalaisen asianajajakunnan kehityksestä.

Pohjoismaissa ammattijuristeja oli pitkään vain kourallinen ja he toimivat ainoastaan suurissa yliopistokaupungeissa. Suomessa ammattikunnan kehitys oli verkkaista. Ammattimaisen asianajotoiminnan voidaan sanoa syntyneen vuosina 1860–1880. Tuolloin saivat alkunsa Suomen ensimmäiset asianajotoimistot.

Suomen Asianajajaliitto ry perustettiin 1919. Vasta vuonna 1958 säädetty asianajajalaki toi liiton jäsenille yksinoikeuden käyttää asianajajan ammattinimikettä. Tämä mahdollisti erottumisen muista oikeudellisten palveluiden tarjoajista. 

Sekä yksittäisten asianajajien että koko ammattikunnan arvostus oikeudellisina toimijoina on lisääntynyt viime vuosikymmeninä. Erityisesti 1990-luvun yksityis- ja rikosoikeudelliset uudistukset sekä liittyminen Euroopan unioniin ovat aikaansaaneet merkittäviä muutoksia asianajajien toimintaympäristössä.

Heidi Kallström / Janne Laukkanen