Pääkirjoitus: Euroopan vähiten säännelty asianajotoimiala

Suomessa on Euroopan vähiten säännelty asianajotoimiala, kirjoittaa Asianajajaliiton varapuheenjohtaja ja sääntelytyöryhmän jäsen Mika Ilveskero Advokaatin 5/08 pääkirjoituksessa.

Sääntelyn kohdistuminen toimialaan vastaa oikeusministeriön toukokuussa asettaman työryhmän tehtävää. Työryhmän tehtävänä on arvioida ja tarvittaessa ehdottaa oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia yleisissä tuomioistuimissa koskevan sääntelyn tarkistamista.

Asianajajaliitto olisi toivonut työryhmälle laajempaa toimeksiantoa. Sen toimeksiantoon eivät kuulu niin sanotut määräyksenvaraiset tehtävät tai muut ulkoprosessuaaliset asiat. Työryhmä voi kuitenkin arvioida sitä vaihtoehtoa, että luvan saanut lakimies olisi velvollinen noudattamaan ammattieettistä säännöstöä sekä olisi valvonnan ja kurinpitomenettelyn piirissä myös muissa kuin tuomioistuinasioissa. Asianajajaliitto pitää tärkeänä, että luvan saaneiden lakimiesten koko toimintaa valvotaan. Työryhmän toimeksiannon perusteella Suomessa saa tulevaisuudessakin tarjota ulkoprosessuaalisia oikeudellisia palveluita ammattimaisesti ilman valvontaa ja uhkaa kurinpidollisesta menettelystä, kunhan oikeudellisten palvelujen tarjoamiseen eivät kuulu oikeudenkäyntiasiamiehen ja -avustajien tehtävät.

Asianajajakunnan yhtenäisyyden kannalta työryhmän toimeksianto on paras mahdollinen. Uusi lupajärjestelmä tulisi koskemaan vain muita oikeudenkäyntiasiamiehiä ja -avustajia kuin asianajajia. Kaikki asianajajat olisivat edelleen kelpoisia hoitamaan oikeudenkäyntiasioita.

Luvan saaneita lakimiehiä tultaisiin valvomaan ja heihin voitaisiin kohdistaa kurinpidollisia seuraamuksia. Työryhmän toimeksiannon mukaan luvan saaneiden tulisi olla velvollisia noudattamaan hyvää asianajajatapaa tai vastaavaa ammattieettistä säännöstöä.  Toimeksianto sisältää toimialan sääntelyn kannalta vaaran lähteen. Miten samaa toimintaa varten voisi olla useampia ammattieettisiä säännöstöjä?  

Oikeudenkäyntiasiamiesten ja -avustajien sääntely johtaa toimialan sääntelyyn. Erot asianajajien ja luvan saaneiden lakimiesten sääntelyssä jäävät tulevaisuudessa vähäisiksi, mikä on täysin päinvastainen tilanne kuin nykyään. Asianajajakunnan kilpailuetu syntyy siten tulevaisuudessa nykyistäkin enemmän yksittäisten asianajajien kyvystä palvella asiakkaita paremmin kuin muut palveluntarjoajat.

Mika Ilveskero
Asianajajaliiton varapuheenjohtaja ja sääntelytyöryhmän jäsen

Jatkokäsittelylupa hovioikeuteen?

Hovioikeuksiin ehdotetaan seulonnan tilalle jatkokäsittelylupaa. Uudistusta ehdottavan toimikunnan tavoitteena on saada hovioikeudet kohdentamaan voimavaransa laadukkaisiin ratkaisuihin ja karsia hovioikeuteen vietävistä asioista selvät jutut pois. Toimikunta haluaa vähentää valittamista sellaisista rikosjutusta, joissa tarkoitus on vain lykätä tuomion täytäntöönpanoa.

Toimikunta ehdottaa myös menettelyä, joka mahdollistaisi asianosaisille muutoksenhaun käräjäoikeuden päätöksestä suoraan korkeimpaan oikeuteen ennakkopäätösvalituksena. Se olisi mahdollista, jos lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeä saattaa asia korkeimman oikeuden ratkaistavaksi. Käräjäoikeus voisi siirtää käsittelyssään olevaan asiaan liittyvän laintulkintakysymyksen suoraan korkeimman oikeuden ratkaistavaksi ennakkopäätöskysymyksenä ja saada nopeasti oikeusohjeen yksittäisessä asiassa.

Tiina Komi
 

Menetämmekö Itämeren?

 
Kohtalon kellot lyövät Itämerelle. Euroopan parlamentin jäsenen, asianajaja Ville Itälän mielestä suojelutoimiin tarvitaan rahaa ja poliittista painostusta. Niitä hän perää myös kansalaisten turvallisuuden takaamiseksi. Itälä on valmis laajentamaan poliisin valtuuksia.

Itälä haluaa Itämeri-strategian EU:n talousarvioon samalla tavalla kuin sinne on otettu Välimeri-strategia. Silloin unioni voisi rahoittaa meren suojelutoimia Venäjällä. Unionin suurten maiden, kuten nykyisen puheenjohtajamaan Ranskan, intressi on kuitenkin Välimeren maissa. Itälä lupaa tehdä hartiavoimin töitä budjettivaliokunnassa sen eteen, että Itämeren suojeluun saataisiin pitkäaikainen rahoitus. Hän odottaa myös Suomen hallituksen tukevan hanketta.

Itälä ei usko, että Venäjää saadaan sitoutettua Itämeren suojeluun pelkän EU-rahan voimin. Suomen ja unionin tulisi käyttää hyväkseen myös oikeaa ajoitusta. Se on juuri nyt, kun naapuri on vetämässä kaasuputken Saksaan Itämeren pohjaa pitkin. Hanketta on vastustettu muun muassa sen haitallisten ympäristövaikutusten vuoksi.

– Kaasuputki tulee väistämättä, mutta nyt voisimme vaikuttaa sen ehtoihin. Suomen hallituksen mielestä kaasuputkiasiaa ei pidä kuitenkaan politisoida, vaan hoitaa asia juridisesti. Tässä jos missä asiat täytyisi koplata. Kaasuputki tarjoaa mahdollisuuden pelastaa Itämeri!

Entinen sisäministeri on huolissaan myös kansalaisten turvallisuudesta. Hän olisi valmis koventamaan rangaistuksia siitä huolimatta, että tutkimusten mukaan se ei ehkäise rikollisuutta.

– Toimiessani syyttäjänä ja asianajajana huomasin, että jotkut taparikolliset olivat riemuissaan saadessaan ehdonalaista. Sitä ei koeta rangaistuksena. Meillä tuomitaan liikaa ehdonalaiseen ja myös elinkautisen osalta käytäntö on löysä. Vankila ei paranna, mutta tavallista ihmistä on suojeltava pahoinpitelijöiltä ja tappajilta, jotka uusivat rikoksiaan.

Passilain uudistamista pohtineen työryhmän mietintö valmistuu elokuussa. Työryhmä on kartoittanut muun muassa mahdollisuuksia käyttää tietokantaan tallennettuja sormenjälkitietoja muussakin kuin passin hakijan ja passin haltijan henkilöllisyyden varmistamisessa. Seuraava askel saattaa olla, että poliisi saa luvan käyttää tietoja ensin törkeiden ja vähitellen myös muiden rikosten tutkintaan. Itälä olisi valmis laajentamaan poliisin valtuuksia silläkin riskillä, että tietoja voidaan varastaa ja myydä eteenpäin.

– Mitä salattavaa kenelläkään on, jos on puhtaat jauhot pussissa? Poliisi saa kuunnella puhelujani, ottaa sormenjälkeni ja DNA-näytteeni, ja minua saa kuvata turvakameroilla, vakuuttaa Itälä ja jatkaa, että luonnollisesti on huolehdittava siitä, ettei tietoja käytetä väärin.

– Rikollisuus muuttaa koko ajan muotoaan. Turvallisuudella on hintansa, toteaa Ville Itälä.

Raija Lahtinen