Pääkirjoitus: Vauhtia oikeudenkäynteihin

Oikeusministeriössä valmisteltiin hallituksen esitys oikeudenkäyntien kiirehtimiseksi ja viipymisen hyvittämiseksi. Valtakunnansyyttäjänvirasto on koonnut tuomarit, asianajajat ja poliisit laatimaan yhdessä ehdotuksia rikosjuttujen viipymisen estämiseksi. 

Myös eduskunnan perustuslakivaliokunta on ryhtynyt selvittämään syitä liian pitkiksi venyneisiin oikeudenkäynteihin. Valiokunta pyysi kesällä kannanottoa viipymisen syistä myös Asianajajaliitosta.

Rakenteellisista kysymyksistä nostimme lausunnossamme esiin sen kuinka huonosti tuomarinuran avaaminen on loppujen lopuksi onnistunut, kirjoittaa lausunnon laatineen työryhmän jäsen Markku Fredman pääkirjoituksessa.

Toisaalta työt ja tekijät eivät jakaannu tasaisesti. Kannatimme tuomareiden erikoistumista tapana saada tehoa asioiden käsittelyyn. Pohdimme, tulisiko tuomareiden palkkausjärjestelmää kehittää siten, että käräjätuomareille maksettaisiin parempaa palkkaa kuin hovioikeuden nuoremmille jäsenille. Näin käräjäoikeuksiin saataisiin kokeneempia tuomareita. Voisi olla jopa mahdollista rajoittaa muutoksenhakua näyttökysymyksistä, jos alioikeusratkaisu tehtäisiin kolmen kokeneen tuomarin voimin. Katsoimme myös, että rakenteelliset uudistukset olisi helpompi toteuttaa, jos tuomioistuimilla olisi ministeriöstä riippumaton keskusjohto.

Rikosprosessin osalta näimme ongelmia avustajien mukaantulossa esitutkintavaiheessa. Prosessin etenemistä edistäisi myös siirtyminen syyttäjävetoisempaan esitutkintaan.

Riita-asioiden osalta kiinnitimme huomiota prekluusiota koskeviin säännöksiin, jotka tekevät prosessin alkuvaiheen raskaaksi. Esitimme, että oikeudenkäynnissä pyydettävät lausumapyynnöt olisivat yksilöityjä, eli tuomari perehtyisi asiaan jo ennen lausumapyynnön esittämistä. Toivoimme myös tiukempaa prosessinjohtoa valmisteluvaiheeseen ja laadittavien yhteenvetojen laadun parantamista.

Markku Fredman

Asianajajaliiton hallituksen jäsen

asianajaja

Asianajajaliitto 90 vuotta

Asianajajaliitto juhli lokakuussa 90-vuotistaivaltaan. Juhlapäivänä Helsinkiin kokoontui liki 600 asianajajaa puolisoineen sekä oikeuselämän vaikuttajia ja muita kutsuvieraita. Helsingin yliopiston juhlasalista alkaneeseen juhlaan osallistuivat myös tasavallan presidentti Tarja Halonen ja ulkoministeri Alexander Stubb.

Presidentti Halonen arveli tervehdyspuheessaan, että yleinen käsitys asianajajan työstä muodostuu tiedotusvälineiden välittämän kuvan perusteella. Huomattavasti vähemmälle julkisuudelle jää oikeudellinen avustaminen ja asiantuntijana toimiminen oikeudenkäyntien ulkopuolella esimerkiksi liikejuridiikan alalla.

– Pitäisin itse tätä asianajajatoimistojen ja ammattikunnan erikoistumista ja eriytymistä merkittävänä kehityspiirteenä, jonka voi olettaa vaikuttavan ammattietiikkaan ja odotuksiin yhteisen liiton tehtävistä. Sinänsä lienee meille kaikille selvää, että oikeusvaltioon kuuluu, ei vain ammattipätevä, vaan myös ammattieettisesti korkeatasoinen asianajajakunta.

Tiina Komi

Markku Fredmanille palkinto perusoikeustyöstä

Asianajaja Markku Fredman vastaanotti 90-vuotisjuhlassa Asianajajaliiton säätiön myöntämän Matti Ylöstalo -palkinnon. Kunniakirjaa ja 5 000 euron rahapalkinto perusteltiin Fredmanin harvinaisen monipuolisella ja näkyvällä työllä tavallisten ihmisten oikeudellisten ongelmien parissa.

Fredmanin asianajoura alkoi 1980-luvulla ja hän painotti toimeksiantoja hoitaessaan ensimmäisten asianajajien joukossa perus- ja ihmisoikeuksia. Markku Fredman on myös ahkerimpia oikeuspoliittiseen työhön osallistuvia asianajajia. Viime aikoina hän on ollut muun muassa jäsenenä tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomiteassa ja mukana esitutkinta- ja pakkokeinolainsäädännön kehittämisessä.

– Hyvä syy puolustaa syytettyä on se, että hän saattaa kaikista todisteista, ja jopa tunnustuksestaan, huolimatta ollakin syytön. Toisaalta syyllisyydestä voidaan olla varmoja vasta kun puolustus on voitu hoitaa asianmukaisesti. Hyvätkään asianajajat eivät riitä, jos oikeudenmukaisuutta ja demokraattista yhteiskuntaa ei ole puolustamassa riippumaton tuomioistuinlaitos, jolla on kyky ja halu arvioida kriittisesti myös omaa toimintaansa. Samoin tarvitsemme vapaata lehdistöä. Yhteiskunta ontuu, jos vain yksikin näistä tukipilareista horjuu, Fredman totesi kiitospuheessaan.        

Janne Laukkanen