Pääkirjoitus
Palveludirektiivi parantaa laatua
Vuoden 2009 lopussa tuli voimaan laki palvelujen tarjoamisesta (1166/2009), jolla implementoitiin EU:n palveludirektiivi. Se parantaa kuluttajansuojaa ja tuo samalla lisävelvoitteita asianajajille.
Palveludirektiivin valmistelu EU:n eri elimissä kesti useita vuosia. Asianajajien huolena oli valmisteltavan palveludirektiivin suhde jo aiemmin hyväksyttyihin jäsenvaltioiden rajat ylittäviä asianajajien palveluita koskeviin direktiiveihin. Palveludirektiivi sai sisällön, jonka mukaan sen säännökset ovat toissijaisia aiemmin hyväksyttyihin asianajajien toimintaa säänteleviin direktiiveihin nähden.
Jos muussa laissa on poikkeavia säännöksiä, niitä sovelletaan uuden lain asemasta. Näin asianajajista annetun lain 5 a ja 5 b §, joilla on pantu täytäntöön asianajajien tarjoamia palveluja sääntelevät palveludirektiivi ja etabloitumisdirektiivi, ovat ensisijaisia uuteen lakiin nähden.
Uudessa laissa on kuitenkin myös säännöksiä, jotka koskevat suoraan
asianajajien tarjoamia palveluita ja erityisesti niitä tietoja, jotka
palveluntarjoajan on annettava palvelun vastaanottajalle, olipa vastaanottaja
kuluttaja tai elinkeinonharjoittaja. Osa tiedoista on annettava oma-aloitteisesti,
osa pyynnöstä.
Pyynnöstä annettavista tiedoista tärkein on palvelun hinta
tai riittävän yksityiskohtainen hinta-arvio. Samoin pyynnöstä on ilmoitettava,
että asianajaja on velvollinen noudattamaan hyvää asianajajatapaa ja mistä sitä
koskevat ohjeet voi saada.
Uudella lainsäädännöllä on vahvistettu palvelun vastaanottajien oikeuksia ja edistetty palvelujen laatua. Asianajajaliiton ammatillinen valiokunta valmistelee parhaillaan asianajajille annettavaa ohjeistusta siitä, miten asianajajien tulee toimia täyttääkseen uuden lain vaatimukset.
Markku Ylönen
Plea bargain Asianajajapäivillä
Asianajajapäivät kokosi Helsingin Kalastajatorpalle tuhatkunta asianajajaa ja avustavaa lakimiestä. Oikeuspoliittisen forumin aiheena oli sopiminen ja tunnustaminen. Oikeuspolitiikan vaikuttajat pohtivat, voisiko yhtenä keinona oikeusprosessin keston lyhentämiseksi ja keventämiseksi olla epäillyn tunnustamisen palkitseminen rangaistusta lieventämällä. Plea bargain -menettely jakoi mielipiteitä. Asianajajaliiton puheenjohtaja Riitta Leppiniemen mielestä menettely sopisi etenkin laajoihin talousrikoksiin.
Tiina Komi
Lupalakimies-esitys etenee
Oikeudenkäyntiavustajien sääntelyä ja valvontaa pohtinut
työryhmä ehdottaa, että avustajana voisi yleisissä tuomioistuimissa toimia vain
asianajaja, julkinen oikeusavustaja tai luvan saanut oikeudenkäyntiavustaja. Heidän
toimintaansa valvottaisiin. Luvat myöntäisi oikeudenkäyntiavustajalautakunta.
Työryhmän mietintö on lausuntovaiheessa ja edennee eduskunnan käsittelyyn
syksyllä.
Valtuuskunta keskusteli talvikokouksessaan
lupalakimiesjärjestelmästä sekä mahdollisen valvontamaksun sisällöstä.
– Ehdotus siitä, että kaikki oikeudessa avustavat olisivat samalla viivalla, näyttäisi toteutuvan. Jos niin käy, meidän on keksittävä uusia argumentteja muista lakimiehistä erottautumisessa, totesi valtuuskunnan puheenjohtaja Timo Mella.
Lupalakimiesesityksen toteutuessa nykymuodossaan liiton
tulisi erotella valvonnasta aiheutuvat kustannukset liiton muusta toiminnasta
valvontamaksun määräytymiseksi. Valtuuskunta pohti, moniko jatkaisi liiton
jäsenenä, ja moniko uusi liittyisi liittoon. Mitä muuta jäsenet saavat maksua
vastaan kuin koulutuksen?
Viime vuonna jäsenmäärä kasvoi vain hieman, 1,6 prosenttia. 1 848 jäsenestä naisia oli neljäsosa. Yhtään jäsentä ei erotettu. Viime vuotta leimasi liiton 90. juhlavuosi ja liiton toimiston muutto remontin vuoksi väliaikaistiloihin. Se rasittaa liiton taloutta.
Valtuuskunta keskusteli myös siitä, riittääkö toiminnan edustuksellisuuteen pelkkä maantieteellinen edustuksellisuus vai pitäisikö rinnalle tuoda myös oikeudenaloihin perustuvia ryhmiä.
Raija Lahtinen