(Lainsäädäntöä seurattu 31.12.2009 saakka)
Sukupolvenvaihdos pitkän aikavälin projektina
Erittäin monissa suomalaisissa yrityksissä sukupolvenvaihdos tulee olemaan lähivuosina ajankohtainen. Tämä johtuu muun muassa siitä, että suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää. Monet näistä yrityksistä ovat myös sellaisessa taloudellisessa tilanteessa, että niitä halutaan ja kannattaa siirtää jälkipolville.
Sukupolvenvaihdoksen menestyksekkään läpiviemisen kannalta on olennaista, että tuleva sukupolvenvaihdos otetaan huomioon jo paljon ennen varsinaista luovutusta. Ensimmäinen edellytys sukupolvenvaihdokselle on jatkajan olemassaolo. Oikean jatkajan löytäminen sekä tämän koulutus ja tehtävään valmentaminen vaatii aina pitkän ajan. Jatkaja voi olla joko perheenjäsen tai ulkopuolinen. Myös luopujan toimeentulo luovutuksen jälkeen on otettava huomioon ja se ratkaisee usein, miten sukupolvenvaihdos toteutetaan. Pahin mahdollinen tilanne syntyy silloin, kun sukupolvenvaihdosta ajatellaan ensimmäisen kerran vasta luovuttajan kuoltua. Mitä kiireellisemmin sukupolvenvaihdos joudutaan toteuttamaan, sitä enemmän se tulee maksamaan kaikille osapuolille.
Sukupolvenvaihdoksen toteuttamisen vaihtoehdot ja mahdollisuudet on aina tarpeen käydä huolellisesti läpi tehtävään perehtyneen asiantuntijan ja asianajajan kanssa.
Yrityskauppa - yksi vaihtoehto
Sukupolvenvaihdos voidaan toteuttaa usealla eri tavalla. Luovutettava yhtiö voidaan lahjoittaa eli siirtää vastikkeetta jatkajalle. Yritys voidaan myös myydä kokonaan tai osittain, alihintaan tai käypään hintaan. Usein sukupolvenvaihdoksen toteuttaminen edellyttää kuitenkin ennen lopullista omistusoikeuden siirtoa tehtäviä toimenpiteitä, jotta sukupolvenvaihdos olisi ylipäätään mahdollinen. Tällaisia toimenpiteitä ovat esimerkiksi yrityksen yhtiömuodon muuttaminen, sen omien osakkeiden hankinta ja yrityksen jakautuminen. Tässä yhteydessä keskityn käsittelemään ainoastaan yrityskaupalla toteutettavaa sukupolvenvaihdosta.
Yrityskaupassa yritys tai osa sitä voidaan myydä joko perillisille, perheen ulkopuolisille taikka molemmille yhdessä. Jos jatkaja löytyy omista perillisistä, mahdollisten sisarusten välinen tasapuolisuus on syytä ottaa huomioon. Tasapuolisuus ei saa kuitenkaan aiheuttaa yrityksen toimintakyvyn heikkenemistä sukupolvenvaihdoksen jälkeen. Ulkopuolisen jatkajan merkitys voi olla huomattava yrityksen menestymisen kannalta varsinkin, jos tämä on yrityksen avainhenkilö. Kun yrityksen entinen omistaja-johtaja siirtyy pois toiminnasta, voidaan avainhenkilö sitouttaa myymällä tälle osuus yrityksestä. Samalla on kuitenkin syytä tehdä osakassopimus, joka sisältää mm. tarkoin määritellyt lunastuslausekkeet avainhenkilön mahdollisen irtisanoutumisen tai irtisanomisen johdosta.
Jakautuminen voi helpottaa yrityskaupan rahoittamista
Riippumatta siitä, myydäänkö yritys käypään hintaan vai tämän alittavaan hintaan, voi yrityskaupan rahoitus muodostua haasteeksi jatkajalle. Monet suomalaiset yritykset ovat taseeltaan suhteellisen raskaita. Tähän on vaikuttanut muun muassa osinkotulojen verotus; pääomatuloina verotettavat osingot lasketaan yrityksen nettovarallisuuden perusteella. Veron keventämiseksi yrityksiin on jätetty voittovaroja, jotka muutoin olisi voitu jakaa osinkona. Raskas tase nostaa luonnollisesti yrityksen hintaa. Vaikka yritys olisikin varakas, yhtiö ei voi osakeyhtiölain mukaan rahoittaa tai antaa muita yhtiön varoja käytettäväksi yhtiön osakkeiden hankkimiseen.
Yrityksen taseeseen saattaa sisältyä yrityksen liiketoiminnan kannalta tarpeetonta varallisuusmassaa. Tasetta on mahdollista keventää jakamalla yrityksen liiketoiminta ja yrityksen muu varallisuus kahdeksi tai useammaksi eri yhtiöksi. Liiketoimintaa jatkava yhtiö myydään tämän jälkeen jatkajalle ja toisen yhtiön omistus jää luopujalle tämän eläketurvaksi. Liiketoiminnan harjoittamista jatkavan yhtiön omaisuusmassa ja siten kauppahinta eivät muodostu liian suureksi jatkajalle. Jakautuminen voidaan toteuttaa noudattamalla osakeyhtiölain säännöksiä. Jakautumista koskevia säännöksiä voidaan soveltaa silloin, kun sekä jakautuva että vastaanottavat yhtiöt ovat osakeyhtiöitä. Jakautumissääntöjen hyväksikäyttö edellyttää, että mikäli sukupolvenvaihdos koskee toiminimeä tai henkilöyhtiötä, se muutetaan ensin osakeyhtiöksi.
Verotus
Verokysymykset muodostavat tärkeän osan sukupolvenvaihdoksen suunnittelua. Jokaiseen eri toteuttamismuotoon sekä toteuttamisen eri vaiheisiin liittyy erilaisia veroseuraamuksia. Verolainsäädäntö sisältää useita säännöksiä, joiden tarkoituksena on poistaa verotuksellisia esteitä yritysjärjestelyiltä sekä huojentaa sukupolvenvaihdosten verotaakkaa. Verolainsäädäntö sisältää myös säännöksiä veronkierron varalta, minkä vuoksi kaikki järjestelyt tulee suunnitella huolellisesti veroasioihin perehtyneen asiantuntijan kanssa. Ennen järjestelyjen toteuttamista on myös hyvä hankkia asiaan verotuksellinen varmuus pyytämällä ennakkoratkaisu verottajalta.
Osakeyhtiölain jakautumissäännökset yhdessä elinkeinoverolain säädösten kanssa mahdollistavat yhtiön omaisuuden siirtymisen ilman veroseuraamuksia uusille yhtiöille. Näissä tilanteissa verottomuuden edellytykset ovat kuitenkin tarkasti säännelty. Siirtyvästä omaisuudesta ei jouduta maksamaan myöskään varainsiirtoveroa, koska jakautumista pidetään ns. yleisseuraantona.
Yrityskauppaan liittyen tuloverolaki sisältää huojennussäännöksen luovutusvoiton verotuksen osalta. Säännöstä voidaan kuitenkin soveltaa vain seuraavien edellytysten täyttyessä: Jatkajalle siirtyvän osuuden tulee oikeuttaa yli 10 % omistusosuuteen ja jatkajana tulee olla luopujan lapsi, lapsenlapsi, sisar tai sisarpuoli. Lisäksi luovuttajan tai sellaisen henkilön, jolta luovuttaja on saanut omaisuuden vastikkeettomasti, on tullut omistaa yritys yli 10 vuotta ennen luovutusta. Jos edellä mainitut edellytykset eivät täyty, menee omaisuuden luovutusvoitosta tuloverolain mukaan luovutusvoiton vero. Veron määrä on tällä hetkellä 28 %. Jatkajan osalta varainsiirtovero tulee maksettavaksi.
Perintö- ja lahjaverolaki sisältää veron huojennussäännön sukupolvenvaihdoksissa. Sen mukaan lahjavero jätetään kokonaan maksuun panematta, jos yrityksen tai sen osan luovutus on osittain vastikkeellinen ja vastike on enemmän kuin 50 % käyvästä arvosta ja verovelvollinen jatkaa yrityksessä. Huojennussäännön soveltamisalaa ei kuitenkaan ole rajattu sukulaissuhteen perusteella. Näin ollen huojennukseen oikeutettu taho voi olla myös perheen ulkopuolinen jatkaja. Verottaja ei ole käytännössä hyväksynyt kahta eri hintaa, kun yritys siirretään osittain ulkopuoliselle ja osittain perheen jäsenelle.
Kun sukupolvenvaihdos tehdään yrityskaupalla, tulee aina ottaa huomioon käyttämättömät tappion vähennysoikeudet, sillä nämä saatetaan menettää kaupan huolimattomalla suunnittelulla. Tappioiden vähentämisoikeus menetetään, jos niiden syntyvuonna tai sen jälkeen yli puolet yhteisön osakkeista tai osuuksista on muun saannon kuin perinnön tai testamentin vuoksi vaihtanut omistajaa. Säännöksiin liittyy kuitenkin mahdollisuus hakea poikkeuslupaa erityisistä syistä. Hallituksen esityksen mukaan tällaisia erityisiä syitä on katsottu olevan muun muassa sukupolvenvaihdosluovutuksissa.
Verotuskysymykset on epäilemättä otettava aina huomioon sukupolvenvaihdosta toteutettaessa, mutta ne eivät kuitenkaan saisi nousta ainoaksi kriteeriksi. Verojen minimointi ei välttämättä ole lopputuloksen optimointia. Lisäksi verottajalla on tehokkaat keinot mm. peitellyn osingonjaon säännösten kautta puuttua järjestelyihin, joiden yksinomaisena tarkoituksena on veroetujen saaminen. Järjestelyjen ensisijaisena tavoite tulisi olla sellaisten puitteiden rakentaminen, että yritys voi menestyksekkäästi toimia myös sukupolvenvaihdoksen jälkeen.
>> Siirry asianajajahakuun
