Asianajaja Vesa Teiramaa, asianajotoimisto@teiramaa.fi

(Lainsäädäntöä seurattu 31.12.2009 saakka)

Konkurssimenettely on yleistäytäntöönpano. Tämä tarkoittaa sitä, että maksukyvyttömän konkurssivelallisen koko omaisuus muutetaan rahaksi ja kertyneet varat jaetaan konkurssikustannusten jälkeen velkojille näillä olevien saatavien suuruuden mukaisessa suhteessa. Konkurssivelallinen voi olla niin yhtiö tai muu yhteisö kuin yksityishenkilökin. Vaihtoehtoisiksi järjestelmiksi luotiin lamavuosina yrityksille saneerausmenettely ja yksityishenkilöille velkajärjestely. Yrityksen saneerausmenettely mahdollistaa yritystoiminnan jatkamisen saneerausohjelman mukaisesti. Yksityishenkilön velkajärjestely mahdollistaa tietyin ehdoin muun muassa oman asunnon säilyttämisen sekä sisältää yleensä noin viiden vuoden mittaisen maksuohjelman.

Konkurssimenettely käynnistyy yleisimmin siten, että velkoja lähettää velalliselle haastemiehen tiedoksiantamana maksukehotuksen. Maksukehotuksessa vaaditaan suorittamaan erääntynyt saatava viikon kuluessa uhalla, että velallinen voidaan hakea konkurssiin. Konkurssihakemus jätetään velallisen hallintopaikan käräjäoikeudelle, kun mainittu seitsemän päivän aika on kulunut umpeen. Jos velkojalla on täytäntöönpanokelpoinen saatava, konkurssimenettely voidaan käynnistää hakemuksella ilman erillistä maksukehotusta. Velallinen voi myös itse hakea itsensä konkurssiin. Konkurssiin asettamisesta päättää aina käräjäoikeus. Konkurssimenettely jatkuu loppuun vain, jos konkurssipesässä on varoja vähintään 20 000 euroa, taikka jos joku velkojista ottaa kulut vastatakseen.

Konkurssi aiheuttaa huomattavia muutoksia konkurssivelallisen sopimus- ja muihin suhteisiin.  Pääsääntöisesti konkurssipesä voi päättää kaikki sopimussuhteet.  Tietynlaiset järjestelyt ennen konkurssia, esimerkiksi jonkun velkojan suosiminen, voidaan konkurssipesän toimesta peräyttää tai ne saattavat johtaa myös rikosoikeudellisiin seuraamuksiin.

Velkojan näkökulmasta tärkein seikka on omien saatavien valvominen. Tämä tarkoittaa sitä, että velkoja ilmoittaa pesänhoitajalle saataviensa ja muiden vaatimustensa määrän. Pesänhoitaja lähettää kirjalliset ohjeet konkurssivalvontaa varten tiedossa oleville velkojille.

Konkurssipesän pesänhoitaja on keskeisin konkurssimenettelyyn liittyvä henkilö, jonka tuomioistuin määrää asettamispäätöksen yhteydessä. Pesänhoitajan tulee olla velkojiin ja velalliseen nähden puolueeton. Pesänhoitaja, joka on pääsääntöisesti asianajaja, vastaa konkurssimenettelyn toteuttamisesta ja konkurssiin menneen tahon toiminnan päättymiseen liittyvistä käytännön asioista.  Päätösvalta konkurssipesässä on velkojilla. Pesänhoitajan puoleen voi kääntyä kaikissa konkurssiin liittyvissä asioissa. Tiedot pesänhoitajasta yhteystietoineen saa käräjäoikeuden kansliasta tai yritys- ja yhteisötietojärjestelmästä (www.ytj.fi). Ensivaiheessa kannattaakin ongelmatilanteissa ottaa yhteyttä pesänhoitajaan, joka tarvittaessa ohjaa eteenpäin, mikäli asia on sellainen, ettei pesänhoitaja voi sitä hoitaa.